2. Aik. 33, Matt. 23

2. Aik. 33
Matt. 23

Kuningas Hiskian poika Manasse ja Manassen poika Amon perivät isältään kuninkuuden. Sekä Manasse että Amon sekoittivat isiensä uskon yhteen tosi Jumalaan ja Kanaaninmaan monien jumalien palvonnan. Yksi olennainen ero näiden kahden kuninkaan välillä oli. Jumala puhutteli kumpaakin kuningasta mutta vain Manasse nöyrtyi maanpaon vaikeuksien kautta Jumalan edessä. Manassen ja hänen hallitsemansa Israelin kansan elämä muuttui. 

Matteuksen evankeliumissakin (luku 23) puhutaan nöyryydestä Jumalan edessä. Asioiden tekeminen näön vuoksi tai arvostuksen ansaitsemiseksi ei ole Jeesukselle mieleen. Jumala näkee tekojemme motiivit. Hän katsoo sydämeen. Vaikka olen Jeesuksen opetuslapsi, minusta löytyy paljon farisealaisuutta, josta Jeesus varoitti. Mitä sitten tehdä? Jeesus kehottaa nöyrtymään ja antaa muutamia käytännön ohjeita:

Älkää te antako kutsua itseänne rabbiksi”  – erityisen arvonimen ja arvoaseman tavoittelu ja ansaitseminen saattaa “nousta hattuun”.

“Älkää myöskään kutsuko isäksi ketään, joka on maan päällä” – varoitus jonkun tuntemamme ihmisen korottamisesta erityisasemaan ja ylenmääräisestä ihannoinnista Jumalan sijasta. Jumala on Isämme ja kaiken hyvän antaja.

“Älkää antako kutsua itseänne oppimestariksi.” – kokemuksemme ja taitojemme ansiosta meidät saatetaan korottaa hengellisen oppi-isän tai työelämässä seniorityöntekijän asemaan. Silloin tärkeää on muistaa, että ainut todellinen mestari on Jeesus Kristus.

”Joka teistä on suurin, se olkoon toisten palvelija.” – vaikka olisimme toisten opettajia ja arvostamia ikämme, kokemuksemme tai ansioidemme vuoksi, meidän tulee pyrkiä asemassamme palvelemaan ihmisiä, eikä pyrkiä hyötymään heistä tai pönkittämään tekemisillämme omaa asemaamme.  (Matt. 23:8–11) 

Rukoillaan, että me sekä lähimmäisemme, jotka nyt eivät tunne Jumalaa, saisimme nöyrtyä ja tunnistaa, kuka on Jumala.

Heli