Viikko 29

15.7. Maanantai: Job 40 1. Kor. 3

Jumala puhui paljon kärsineelle Jobille. Jumala ilmoittaa suuruuttaan esimerkein, mihin kaikkeen Hän pystyy. Jumala kertoo luoneensa virtahevon ja krokotiilin. Kun luen kuvauksia näistä elikoista, luulen, että kyse on silti jostain suuremmista ja vahvemmista otuksista kuin virtahepo ja krokotiili. Toki ei näitäkään meidän tietämiämme eläimiä lemmikkeinä pidetä. Näistä esimerkeistä Job sai mittasuhteita omaan kokoonsa ja voimaansa. Jumala on suurempi, paljon suurempi kuin meidän tilanteemme ja ongelmamme.

Korinttilaiskirjeen kohtakin käsittelee Paavalin kirjeen kautta ihmisen mittasuhteita suhteessa Jumalan suuruuteen. Ihmisviisaus, tämän maailman viisaus vesittyy Herran viisauden rinnalla. Kaiken perustus on Jeesus Kristus. Sen päälle voimme rakentaa kaiken. Rukouksessa voimme tänäänkin jättää kaikki viritelmämme Jeesukselle, se perusta kestää.

16.7. Tiistai: Job 41 1. Kor. 4

Jobin kirjan luku jatkaa muinaisen otuksen kuvailua. Osin kuvattu eläin vaikuttaa kuin lohikäärmeeltä tulta suihkivine suineen. Peloton petojen kuningas, silti Jumalan luoma. Luoja on vahvempi kuin luomansa otus. Näitä eläimiä ei eläintarhaan voisi vangita. Minulle tulee mieleen Jumalan suuruus Kristuksessa, jota hauta ammattitaitoisine vartijoineenkaan ei pidätellyt nousemasta kuolleista eikä kuolema saanut Häntä saaliikseen. Se on Jumalan suuruutta.

Korinttilaiskirjeessä Paavali jatkaa Korintin seurakunnan opettamista, mikä on inhimillistä rehentelyä ja mikä on Kristuksen palvelijan asema ja koko. Kristukseen uskovina heillä Korintissa ja meillä edelleen on vain yksi Isä (jae 15). Jae 20 toteaa: ”… Jumalan valtakunta ei ilmene puheina vaan voimana.” Rehentelijöiden puheet häviävät Jumalan voimalle.

17.7. Keskiviikko: Job 42 1. Kor. 5

Jobin ymmärrys ja tunnustus Jumalan puheen jälkeen on jakeessa 2 …”kaikki on sinun vallassasi eikä mikään suunnitelmasi ole mahdoton sinun toteuttaa.” Tämä on lohdullinen ajatus. Jumalalla on suunnitelma sinun ja minun elämälle, seurakunnalle, koko tälle maailmalle. Hän johdattaa ja vie asiansa päätökseen.

Tämä Korinttilaiskirjeen luku kuvaa, millaista voi olla, kun evankeliumi viedään sinne, missä sitä ei ole ennestään tunnettu. Alkuperäisen kulttuurin ilmentymät tunkevat seurakuntaan ympäröivästä maailmasta. Toki seurakuntiin tunkevat vaikka millaiset opit ja asiat sotkemaan ajattelua, jos Jumalan sanalla ei ole sille kuuluvaa asemaa ja julistajaa. Yhtenä syntisyyden ilmentymänä Paavali mainitsee ahneuden muiden syntisyyden ilmentymien listassa. Ahneus taitaa olla melko lailla vaiettu synnin muoto. Voisiko nousta #jotainsullekin -liike vastareaktiona mullekaikkihetijapaljon -ajattelun nujertamiseksi? Mitä kaikkea käytännössä tarkoittaa Jumalan Sanan voima? Mikä muuttuu Sanan voimasta, ehkä jo tänään?

18.7. Torstai: Sananl. 1 1. Kor. 6

Sananlaskujen avulla on kautta aikojen yritetty säilyttää ja siirtää elämänviisautta. Seuraavan sukupolven varjeltumista toivotaan erehtymisiltä, hölmöilyiltä ja jopa synniltä on heti tässä ensimmäisessä luvussa. Jae 8: ”Poikani, kuule isäsi neuvoja, älä väheksy äitisi opetusta.”

Jakeesta 20 alkaa viisaus puhua, siis Viisaus kuin erisnimenä ja persoonana. Viisaus huutaa kaduilla, toreilla, katujen kulmissa ja markkinapaikoilla, näin meille tässä kerrotaan. Viisaus ei kai saa huomiota huutamatta, vai turhautuneenako huutaa kansan valintojen tähden.

Jae 23 ”Kääntykää minun puoleeni, minä opetan teitä, saatan teidät tuntemaan opetukseni ja tietoni.” Meillä on Raamattu ja Sanan opetusta, Jumalan puhetta suoraan meille. Mitä meille Viisaus tänään puhuu?

Korinttilaiskirjeessä Paavali muistuttaa seurakuntaa, että sen jäsenet ovat pestyjä puhtaiksi ja tehty pyhiksi ja vanhurskaiksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalan Hengen voimasta (jae 11). Seurakuntalaisten käytännön elämässä oli ongelmia, jotka eivät tätä totuutta heijastaneet. Viisastumista ei liene vuosisatojen aikana kaikilta osin nähtävissä, samaa säätöä on edelleenkin. Ja silti Herra on meille uskollinen. Kunpa ymmärtäisimme Jumalan pyhyyden sekä arvomme ja valitsisimme tänään pyhästi ja puhtaasti.

19.7. Perjantai: Sananl. 2 1. Kor. 7

Sananlaskujen toinen luku on otsikoitu: Viisaus varjelee pahasta. Viisaus tulee Herralta, hän antaa tiedon ja ymmärryksen (jae 5 b). Kun näitä jakeita lukee, tulee eittämättä mieleen, että Viisaus on kuin Pyhä Henki. Kokeilepa lukea tämä luku niin, että Viisauden sijaan vaihdat Pyhän Hengen.

Korinttilaiskirjeen luvussa Paavali käsittelee avioliittoa ja naimattomuutta. En ala nyt kommentoimaan näitä Paavalin ohjeita, en edes osaa.  Jae 23 on perustavaa laatua: ”Jumala on ostanut teidät täydestä hinnasta. Älkää ruvetko ihmisen orjiksi.” Me emme ole alennusmyynnissä, alehintaisia, oli tarinamme, elämän tilanteemme, perhesuhteemme ja siviilisäätymme mitä sorttia tahansa. Selkä suoraksi tänään, ojentautuminen Jumalan totuuksiin ja mahdollisuuksiin.

20.7. Lauantai: Sananl. 3 1. Kor. 8

Tästä Sananlaskujen luvusta poimin jakeen 5: ”Älä jätä elämääsi oman ymmärryksen varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan.” Kaikkien muitten jakeitten ohjeet ja niiden kuvaama elämä on ilmentymää tästä jakeesta 5.

Korinttilaiskirjeessä Paavali käsittelee epäjumaliin liittyviä asioita. Hän toteaa selvästi, että on olemassa vain yksi ainoa Jumala, Isä, josta kaikki on lähtöisin, ja Hänen luokseen me olemme matkalla. Miten moni maailmassa palvookaan jotain, jota tai mitä ei lopulta olekaan olemassa. Tänään olen kiitollinen siitä, että evankeliumia on julistettu ja minäkin olen sen kuullut ja saanut vastaanottaa. Sitä kautta olen päässyt tutustumaan Kaikkivaltiaaseen Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen.

21.7. Sunnuntai: Sananl. 4 1. Kor. 9

”Ennen muuta varjele sitä, mikä on sydämessäsi – siellä on koko elämäsi lähde.” (Jae 23). Miten tämä varjeleminen käytännössä tehdään, entä jos en osaa? Pelastuksemmehan on Jeesuksen varassa, ei meidän omien ponnistelujen varassa. Ehkä kyseessä on sydämen asenne Jumalan edessä: Herra minä tahdon olla varjeltu ja tiedän, että sinä olet innokkaampi varjelemaan kuin minä varjeltumaan. Tässä olen.

Korinttilaiskirjeen teeman voisi kiteyttää ”Työmies on palkkansa ansainnut”. Palkat seurakunnassamme saadaan kokoon yhteisistä lahjoituksista, myös heinäkuun lomakulujemme aikana. Opetellaan rohkeasti lahjoittamaan, Jumala ei jää kenellekään mitään velkaa. Tämä on yksi tapa olla Herran palveluksessa tämän sunnuntain aiheen mukaisesti.

Pirkko