Hesekielin toisessa luvussa Jumala kutsuu Hesekielin profeetaksi. Jumala rohkaisee Hesekieliä moneen kertaan profetoimaan siitä huolimatta, että kansa, jonka keskelle Hesekiel joutuu, on uppiniskaista ja Jumalalle uskotonta. Jumala vakuuttaa: ”He tulevat kuitenkin tietämään, että heidän keskellään on ollut profeetta.” Ehkä tämän rohkaisun tarve on säilynyt 2020-luvulle asti. Meidän tulisi muistaa, että Jumalan kirkkautta tai kunniaa ei vähennä lainkaan se, vaikka kaikki eivät uskoisikaan. Ihan sama vaikka koko maailma huutaisi Jumalaa vastaan, kristityllä on silti suuri ilo ja etuoikeus levittää evankeliumia ja rakastaa lähimmäistään.
Matteuksen evankeliumin kuudennessa luvussa Pietari tunnustaa Jeesuksen Messiaaksi. Mitä Jeesus tähän sanoo? ”Tätä ei ole sinulle ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.” Ihmiselle on hyvin luontaista ajatella, että usko pitää synnyttää itse, esimerkiksi järkiperusteluilla, hengellisillä kokemuksilla, rukouksella tai asennoitumisella… Mutta oikeastaan usko syntyy siitä, kun Taivaallinen Isä avaa sydämemme Jeesukselle. En tiedä, miksi näin ei käy jokaisen ihmisen kohdalla. Se on yksi teologisesti haastavimpia kysymyksiä. Mutta siihen olen oppinut luottamaan, että usko ei ole niinkään jotain, mitä meidän pitää itse puristaa itsestämme (vaikka väkisin). Usko on sitä, että ymmärrämme Taivaallisen Isämme kutsun, lakkaamme taistelemasta vastaan ja annamme Hänen hoitaa loput.
Esteri