Tänään Paavali puhuu orjista ja lapsista. Tässä Paavali puhuu orjuudesta siitä näkökulmasta, että yritän tiettyjä tekoja suorittamalla ansaita Jumalan hyväksynnän. Jos teen tai jätän tekemättä ja ajattelen, että se auttaa minua saavuttamaan Jumalan mielisuosion.
Meidät on lunastettu kaikenlaisesta orjuudesta Jumalan lapsen asemaan. Millainen tämä Jumalan lapsen asema oikein onkaan? Itse äitinä ja mummona rakastan perhettäni hurjasti. Huomaan sisimmässäni tarpeen pitää heistä huolta, auttaa, tukea ja rohkaista. He ovat minulle kaikkein tärkeimmät ihmiset tässä maailmassa. Olisin valmis pitämään heidän puoliaan vaikka kynsin ja hampain. He ovat minun perhettäni olivatpa millaisia tahansa. Olen sitoutunut omaan perheeseeni.
Ehkäpä nämä meidän ihmisten sydämen ajatukset ja tunteet kuvastavat sitä, miten Taivaan Isä suhtautuu omiinsa. Olemme hänelle ne kaikkein rakkaimmat ja tärkeimmät. Hän pitää meistä huolta. Auttaa. Pitää meidän puolia. Hän on sitoutunut meihin. Hän ottaa syliin silloin, kun sattuu. Rohkaisee. Rakastaa. Ja vielä kerran rakastaa!
Tässä on minun identiteettini: olen Isäni lapsi. Tässä on sinunkin identiteettisi: Olet Isän lapsi. Hän on sinuun tyytyväinen. Hän iloitsee sinusta! Saamme odottaa Häneltä hyvää.
Tähän loppuun sopii huomisen päivän kohdista: ”Herra, Jumalasi, on sinun kanssasi, hän on voimallinen, hän auttaa. Sinä olet hänen ilonsa, rakkaudessaan hän tekee sinut uudeksi, hän iloitsee, hän riemuitsee sinusta.” (Sef 3:17)
Tiina