Tänään mietin sanoja, puhetta. Tätä kirjoittaesani on mediassa ollut esillä poliitikkojen saama esiintymiskoulutus. Hekin ovat tarvinneet koulutusta oppiakseen taitaviksi viestijöiksi.
Sanat ovat voimakkaita. Niillä voin rakentaa ja niillä voin rikkoa. Meidän sanoillamme on voimaa. Itsekukin varmaan muistamme niitä kertoja, kun joku on meitä rohkaissut tai sanonut loukkaavia sanoja. Kommunikaatio on taitolaji, jossa riittää harjoittelemista meillä muillakin eikä vain poliitikoilla.
Maailmaa luodessaan Jumala vain sanoi ja kaikki tapahtui sen mukaan, mitä hän sanoi. 1 Moos 1. Jumalan sanoissa oli voimaa. Luodessaan maailmaa Jumala ei pitänyt pitkiä puheita vaan hän ytimekkäästi sanoi ja niin tapahtui. Samoin Jeesuksen sanoissa oli voimaa, arvovaltaa, Jumalan valtakunnan makua. Jo ensimmäisessä Jeesuksen julkisessa puheessa Kapernaumin synagoogassa tämä tuli julki. Luuk 4:31-32. Jeesuksen toiminnassa sanojen voima ilmeni myös käytännössä. Kohdatessaan sairaita Jeesus vain lyhyesti sanoi ja sairas parantui. Ihmiset vapautuivat syyllisyydestä, heidän elämänsä sai uuden suunnan ja sisällön.
Miten minun sanoissani voisi kaikua Jumalan sanojen voima? Niin etten sanomisillani hajoittaisi vaan olisi rakentamassa? Miten oppisin kuulemaan ja puhumaan näitä Jumalan sanoja? Sanoja, jotka tuovat elämää, toivoa, parantumista, anteeksiantoa, rohkaisua, lohdutusta. Jumalan valtakunnan hyviä lahjoja arjen kohtaamisiin. Jeesus puhuu siitä, että hänen lampaansa tuntevat hänen äänensä ja seuraavat häntä. Joh 10:3-4. Haluan olla Jeesuksen lähellä, pysähtyä, olla hiljaa ja kuunnella hänen sanojaan. Raamatun lehdiltä hänet voin kohdata ja kuulla puhuvan. Näitä Jeesuksen sanoja on hyvä jakaa eteenkin päin. Niissä on elämä.
Tiina