Paikka, johon Mooses kiipesi, oli tämä: https://www.google.com/maps/place/31%C2%B045’54.3%22N+35%C2%B043’08.7%22E/@31.7632,35.7286228,255a,35y,286.69h,76.51t/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d31.7650944!4d35.7190778 Jos käyttämäsi laitteisto sallii, voit kääntää kuvaa länteen päin ja nähdä alueet, jotka on mainittu: Kuolleenmeren vasemmalla ja Jordanin laakson, joka jatkuu pohjoiseen. Jeriko on parinkymmenen kilometrin päässä Jordanin toisella puolen ja Jerusalem nelisenkymmentä kilometriä vastapäisellä ylängöllä.
Vaikka Mooses ei päässytkään itse perille luvattuun maahan, hän sai muuten elää täyden elämän. Mooses oli 40 v, kun hän pakeni Egyptistä, 80 v kun koko kansa lähti Egyptistä ja 120 v kun hän kuoli. Raamatun alkulehdillä (1. Moos. 6:3) Jumala määrittelee ihmisen enimmäisiäksi 120 vuotta, joten siinä mielessä Mooses eli ”täydellisen” elämän. Mielenkiintoista muuten, että 120 vuotta on nykypäivänäkin ikä, jonka yli on käytännössä mahdoton päästä. Vaikka keskimääräinen elinikä kasvaa ja satavuotiaita on koko ajan enemmän, korkeimmat eliniät eivät kasva. Lääketieteellisesti ajatellen näyttäisi, että ihmisen kroppa ei vaan kestä sen pitempään, vaikka ei olisikaan mitään sairauksia.
Jakeessa 15 Jeesus pistää tuulemaan temppelissä. Tavallaan on erikoista, että Jeesus hermostui: Mooseksen laissahan oli annettu tarkat ohjeet uhrattavista eläimistä ja kauppiaat tekivät osaltaan uhraamisen mahdolliseksi. Homman juju oli kuitenkin siinä, että pääasia ei enää ollut pääasia. Ihmiset eivät tulleet temppeliin kohtaamaan Jumalaa vaan suorittamaan pakollisia toimituksia ja tekemään bisnestä.
Tämä on hyvä näkökulma pitää edelleenkin mielessä. En tietenkään tarkoita, etteikö seurakunnassakin saisi ja pitäisi olla olemassa organisaatiota ja rakenteita, mutta kaiken sen pitäisi tukea todellista Jumalan kohtaamista. Seurakunnassa(kin) käy helposti niin, että suuruus tarkoittaa suuria rahavirtoja ja paljon työntekijöitä sekä erilaisia johtamisten ja talousalan ammattilaisia, hallintoa ja kokouksia. Rukoillaan, että ainakin omassa seurakunnassamme ja yhteisössämme osattaisiin käyttää rahavarat viisaasti pääasian edistämiseen.
Heikki