Eilinen teksti ei lähtenyt toistamaan kertomusta Daavidista ja Batsebasta, mutta tämän päivän tekstissä toistetaan aikaisempi kertomus väenlaskusta (1. Aik. 21, vrt. 2. Sam. 24). Kuitenkin kummassakin tapauksessa on ainakin päällisin puolin kyse kuningas Daavidin synnistä. Eihän tässä ole mitään logiikkaa! Vai onko?
Katselin muutamia raamatunselitysoppaita. Niistä saa sen ymmärryksen, että tässä väenlaskussa oli kyse Daavidin halusta osoittaa oma mahtinsa ja voimansa. Motiivi väenlaskuun oli siis väärä, minkä vuoksi teko näytti Jumalan silmissä pahalta.
Daavidin päätöksellä oli koko kansaa koskeva ulottuvuus, koska synnin seurauksena Jumalan rangaistus kohdistui Israelin kansaan. Ehkä tämä on se syy, miksi tämä kertomus nostetaan uudelleen esille muistuttamaan koko kansaa synnin seurauksista. Daavidin ja Batseban kohdalla taas oli kyse henkilökohtaisesta synnistä, josta Daavid yksin kantoi seuraukset.
Jos olen yhtään oikeassa tässä tulkinnassani, niin siitä nousee ymmärtääkseni esille kysymys kollektiivisesta synnistä. Synti käsitetään nykyisin varmaankin aika yleisesti ihmisen henkilökohtaiseksi asiaksi. Synnillä on kuitenkin myös yhteisöllinen ulottuvuus. Yhteisön jäsenten väärien valintojen seurauksena koko yhteisö voi lähteä väärään suuntaan ja joutuu yhteisesti kärsimään väärien valintojen seuraukset.
Ei siis ole yhdentekevää, millaisiin yhteisiin päätöksiin yhteisöissä päädytään. Tämä lienee toisaalta ilmiselvää eikä esimerkkejä ole vaikea löytää. Ehkä sen kuitenkin kannustaa rukoilemaan niiden puolesta, jotka tekevät päätöksiä, jotka koskevat pienempiä ja suurempia ihmisjoukkoja.
Pekka