Tessalonikalaiskirje on ajallisesti koko Ut:n ensimmäinen kirja. Kirjeessä kuuluu siksi ensimmäisten kristittyjen tuntoja. Tessalonikalaiset ottivat evankeliumin vastaan tilanteessa, jossa oli paljon vastustusta.
Paavali kiteyttää tessalonikalaisten kääntymistä lyhyen luvun lopussa seuraavasti. (1) He olivat hylänneet väärät jumalat, (2) kääntyneet palvelemaan elävää, todellista Jumalaa ja (3) odottivat Jeesuksen paluuta maailmaan. Kun luin kirjeen läpi, niin havahduin siihen, että jokaisen luvun lopussa puhutaan Jeesuksen paluusta toisen kerran.
Jeesuksen seuraamisella oli käänteentekevä vaikutus tessalonikalaisiin. Usko ei merkinnyt helppoa elämää, mutta heidän elämänsä sai uuden sisällön ja päämäärän. Luvun alussa Paavali kirjoitti siitä, miten usko oli saanut heidät toimimaan ja näkemään vaivaa. Lisäksi he olivat kärsivällisesti panneet toivonsa Jeesukseen.
Tänään pysähdyn yksinkertaisen uskon äärelle ja pyydän, että Pyhä Henki vaikuttaisi myös meissä jotain samaa kuin ensimmäisissä kristityissä.
Mika