Sapatin viettäminen on jokaviikkoinen juhla juutalaisille. Se on yhdistänyt juutalaisen kansan jo 3000 vuoden ajan. Sapatilla on siis suuri merkitys juutalaisille. Sapatti pohjaa luomiskertomukseen ja se tulee esille kymmenessä käskyssä. Meidän sovellus tästä on lepopäivä ja sen pyhittäminen.
Jeesus joutui jatkuvasti vastatusten fariseusten kanssa suhtautumisessa sapatin viettoon. Edellisen luvun lopussa on Jeesuksen sanat: “Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.” Noissa sanoissa on avain sapatin oikeaan ymmärtämiseen. Jeesus vietti kyllä sapattia, mutta hän vastusti sapatille annettuja tulkintoja lukemattomine säädöksineen. Sapattiin tuli kuulua iloa ja rauhaa, mutta siitä olikin tullut jotain ihan muuta. Tässä luvussa Jeesus paransi miehen käden sapattina synagogassa. Se oli uuden elämän merkki.
Sairaita riitti tungokseen asti Jeesuksen ympärillä. Parantumiset olivat merkkejä Jumalan valtakunnan vaikutuksesta ja tulemisesta. Jeesus olisi ehkä voinut käyttää kaiken aikansa kansanjoukkojen palvelemiseen, mutta hän ei tehnyt niin. Hän käytti huomattavan paljon aikaa opetuslasten kanssa. Opetuslapset hän kutsui olemaan kanssaan ja lähettääkseen heidät valtakunnan työhön. Jeesuksen mallissa on periaate, joka meidän on tarpeen pitää jatkuvasti mielessä. Seurakunnan keskeinen tehtävä on tehdä opetuslapsia, jotka ovat omalta osaltaan mukana muuttamassa maailmaa ja tuomalla toivottomuuden keskelle Jeesuksen tuoman toivon.
Mika