Psalmi alkaa rukouksella, joka tuntuu tärkeältä: ”Jumala, sinä jota ylistän, älä enää vaikene!” Daavidilla oli kokemus siitä, että Jumala on hiljaa. Tämä ei estänyt Daavidia kuitenkaan ylistämästä Jumalaa. Jumalan on lähellä myös silloin, kun Hän tuntuu olevan hiljaa. Jumala tekee työtään meissä silloinkin, kun vastaukset viipyvät.
Tässä luvussa Jeesus opetti kylväjävertauksen. Siinä puhuttiin tavalla, jota kuulijat saattoivat ymmärtää. Kylväminen erilaisiin maaperiin oli tuttua arkisesta elämästä. Tuon ajan pellot eivät olleet samanlaisia kuin meillä nykyään. Ne olivat kapeita peltotilkkuja, joiden välissä oli käveltäviä polkuja. Siemeniä meni monenlaiseen maaperään.
Jeesus vertasi erilaisia maaperiä ihmisiin. Jotkut eivät ole ollenkaan kiinnostuneita Jeesuksesta. Jotkut innostuvat kuulemastaan, mutta vain vähäksi aikaa. Osalle tämän maailman tavalliset asiat täyttävät elämän niin, että siemen ei pääse kasvamaan. Jotkut kuitenkin ottavat sanan vastaan ja tuottavat satoa hyvin paljon.
Minua puhuttelee tässä vertauksessa erityisesti jakeet 16-19, joissa puhutaan ohdakkeiden sekaan kylvetyistä siemenistä. Tämä kuvasi ihmisiä, joissa satoa ei tullut tämän maailman huolien, rikkauden houkutusten ja mielihalujen vuoksi. Tämän maailman huolet ovat ehkä hyvin arkisia asioita. Tämä kohta haastaa luottamaan Jeesukseen. Hän on luvannut pitää huolen meistä, kun etsimme Hänen tahtoaan ja suunnitelmiaan, Matt 6:33.
Hyvään maahan pudonneet siemenet ovat kuvaus ja lupaus siitä, miten isoja asioita tapahtuu, kun ihminen löytää yhteyteen Jeesuksen kanssa. Meidän elämämme todistus vaikuttaa lukemattomiin ihmisiin ympärillämme.
Mika