Välirikko. Hoosean kirja kertoo yhteyden rikkoutumisesta Jumalan ja hänen omiensa välillä ja välirikon ikävistä seurauksista. Mutta ennen kaikkea kirja kertoo Jumalan rakkaudesta ja sovinnosta, jonka Jumala omiensa kanssa tekee. ”Katso! Minä suostuttelen hänet mukaani, vien hänet autiomaahan, puhun hänelle suloisesti. —Siellä hän vastaa kutsuuni kuin nuoruutensa päivinä—” (Hoos. 2:16–18).
Yhteys ravitsee. Kohtaamisen ja kosketuksen merkitys korostui korona-aikana, koska niitä meiltä monelta on puuttunut. Paavalikin korostaa kohtaamisen merkitystä. Hän joutui useamman kerran vankilaan ja eli elämänsä viimeiset vuodet Roomassa vangittuna. Matkustamaan ei päässyt ja ihmisten tapaamista oli rajoitettu. Paavali tiesi nahoissaan, miltä tuntuu, kun yhteys puuttuu ja kuinka hyvältä yhteys tuntuu. Tessalonikalaiskirjeessä Paavali kertoo, kuinka hän toivoo pääsevänsä Tessalonikaan tapaamaan henkilökohtaisesti Tessalonikan uskovia, jotta voisi antaa heille mitä heidän uskostaan puuttui, hengellisiä lahjoja (1. Tess. 3:10; vrt. Room. 1:10–11).
Yhteydessä toisiin uskoviin ja seurakuntaan saamme hengellisiä lahjoja, joista meillä ei muuten olisi mitään tietoa. Nämä lahjat eivät ole ylimääräistä luksusta, vaan elinehto.
Yhteyden löytämiseen liittyy myös epäonnistumisia ja kipuja. Meille on voinut tapahtua Hoosean kirjan kuvaama välirikko. Siitäkin huolimatta rukoilen, että löytäisimme sopivan ja ravitsevan yhteyden toisiin uskoviin ja seurakuntaan. Mitä sinä toivot ja rukoilet tässä asiassa? Ja mikä olisi sellainen konkreettinen askel, jonka voisit ottaa kohti yhteyttä?
Kohtaamispaikan kesäkohtaamiset, iltakirkko, brunssikirkko ja kohtaamisryhmät ovat mahdollisuus yhteyteen, katso Kohtaamispaikan kalenteri. Tai jos sinun paikallisseurakuntasi on jokin muu, lähde kokeilemaan. Ei haittaa vaikka takana olisi pidempikin tauko.
Heli