Profeetta Miikan viimeisessä luvussa tuskaillaan Israelin kansan ympärillä olevien kansojen syntiä, lopulta katse joka pikku hiljaa kääntyy muiden synneistä omiin synteihin. Synti saa aikaan ihmisten, jopa lähimpien vihan toisia vastaan. Jeesus viittaa näihin sanoihin, kun sanoo ettei hän ole tuomassa rauhaa maanpäälle. Kun synti paljastetaan se tuo häpeän, jopa vihan, ainoa lääke siihen on kääntyminen Jumalan puoleen. Miika kääntyy syntiensä keskellä Jumalan puoleen, “mutta minä kohotan katseeni Herraan, odotan pelastusta Jumalaltani. Jumalani kuulee minua!” Miikan kirja 7:7. Jumalan puoleen kääntymisen tuloksena on anteeksianto. “Sinä armahdat meitä yhä, poljet syntimme jalkojesi alle. Kaikki syntimme sinä heität meren syvyyteen.” Miikan kirja 7:19. Joudumme näkemään syntiä keskellämme, joudumme kärsimään synnistä, kauhistumaan sitä ympärillämme ja omassa itsessämme. Haavoitamme toisia pahoilla sanoilla, teoilla ja ajatuksilla. Kaiken keskellä, meillä on puolustaja, Pyhä Henki, joka muistuttaa. Joka syntinsä tunnustaa saa armon. Kaikki syntimme on heitetty Kristuksen sovitustyön ansiosta meren syvyyteen.
Jeesuksen kieltänyt, Jeesuksesta peloissaan irtisanoutunut, Pietari kirjoittaa: tulkoon armo ja rauha yhä runsaampana osaksenne. Hän oli saanut kaiken anteeksi, hän armosta sai kirjoittaa näitä rohkaisevia sanoja meille. Jeesuksen vangitsemisen hetkellä hön oli elänyt kolme vuotta Jeesuksen kanssa, parantanut sairaita, nähnyt Jeesuksen kirkkauden, kuitenkin hänellä oli jäljellä omavoimaisuus. Jeesuksen ollessa vangittuna Pietari kohtasi oman heikkoutensa ja riippuvaisuutensa Jumalan varjeluksesta. Vasta Jeesuksen ylösnousemuksen ja Hengellä täyttymisen jälkeen hänen omavoipaisuutensa oli hävinnyt, tilalle oli tullut Jumalan Pyhän Hengen voima ja rohkeus. Uudestisyntymisessä ylhäältä toi uskon, joka kesti koetuksissa. Usko oli niin vahva, että perimätiedon mukaan hänet ristiinnaulittiin pääalaspäin. Hän pystyi jopa riemuitsemaan kärsimysten keskellä täytyttyään Hengellä. Usko oli koeteltu ja todettu aidoksi.
Pietari todistaa aidon uskon voimasta. Hän rohkaisee meitä pitämään kiinni toivosta. Pitämään kiinni armosta, turvautumaan Kristuksen sovitustyöhön ristillä. Hän muistuttaa meitä perinnöstä, uskon päämäärästä, joka ei vielä näy. Aidossa uskossa on aitoa rakkautta, joka näkyy rakkautena Isää Jumalaa ja Herraamme Jeesusta kohtaan, se todellistuu rakkaudessa toisiamme kohtaan. Rakkaus on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Pyhä Henki luo meissä rakkauden siteen toisiimme, se on rakkautta, joka ei ole tästä näkyvästä maailmasta lähtevää. Rakkaus on Pyhää, synnistä ja kaikesta pahuudesta erotettua. Ajatusten pitäminen kirkkaana ei unohda sitä toivoa, että olemme armosta pelastettuja. Jumalan Pyhä Henki on puolustajamme meissä ja ympärillämme olevaa syntiä vastaan. Ainoa toivomme on hänen voimansa, hänen puhtautensa , pyhyytensä. Kristuksessa pysyen olemme pyhiä, hänen ristillä vuodattamansa lunastuksen tähden.
Jos koet että olet tehnyt niin suuria syntejä ettet voi tulla Jeesuksen luokse, juuri sinua hän odottaa. Isä, luojasi, haluaa ottaa sinut, kaiken tuhlanneen syleilyysi. Hän on sinun rakkauden janon täyttäjä, hänen poikansa Jeesus on kuollut sinun takiasi. Hänen verensä, joka on vuodatettu kalliilla hinnalla, puhdistaa sinut kaikesta synnistä. Saat tulla Isän syliin, perilliseksi, jonka velat on maksettu.
Mika M