2. Moos. 21 Apt. 14

2. Moos. 21

Tässä luvussa on paljon erilaisia lakeja, puhutaan orjuudesta, erilaisista rikoksista ja onnettomuuksista.  Näistä on vaikea sanoa paljon mitään, koska elämme niin erilaisessa maailmassa nykyään. Tästä syystä  Vanhan Testamentin soveltaminen meidän elämäämme vaatii yleisten periaatteiden löytämistä. Tekstistä täytyy ikään kuin löytää punainen lanka. Näen päivän tekstissä kantavana periaatteena sen, että  siinä kiinnitetään paljon huomiota heikommassa asemassa olevien oikeuksiin. Toki toivoisin, että siinä mentäisiin vieläkin pidemmälle, mutta en tiedä sen aikaisesta elämästä juuri mitään, joten tästä on paha sanoa sen enempää. 

Joka tapauksessa teksti selvästi vastustaa mielivaltaa ja se on tietenkin hyvin pätevä periaate meidän tilanteessammekin. Jeesuksen opetusten kautta tätä voi jalostaa edelleen. Mielestäni kristittyjen ei esimerkiksi tulisi pitää turhan tarkasti kiinni omista oikeuksistaan muiden kustannuksella. 

Apt. 14

Paavalin  ja Barnabaksen saapuminen uuteen kaupunkiin noudatti usein samankaltaista kaavaa. Aluksi kansa oli innoissaan heidän sanomastaan ja moni tuli uskoon. Mutta ei kestänyt kauankaan, kun heitä jo vastustettiin ja usein koko kaupunki jakautui kahtia.  Tekstissä ei kerrota mistä vastustus johtui, mutta arvaan, että syitä oli kolmenlaisia: uskonnollisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia. Varsinkin Juutalaiset vastustivat heitä uskonnollisista syistä. Puhe Jeesuksesta kuulosti heistä Jumalan pilkalta. Kreikkalaiset eivät varmasti hekään pitäneet siitä, että heidän jumaliaan pidettiin epäjumalina tai ”turhina” kuten Paavali päivän tekstissä asian hieman epädiplomaattiseen sävyyn ilmaisee. Toisekseen uusi usko, joka veti erityisesti puoleensa köyhiä, haastoi vallitsevat käsitykset siitä, miten ihmisen arvo määräytyy. Tämä saattoi joidenkin mielestä uhata yhteiskuntarauhaa, joka perustui aika pitkälti luokkayhteiskuntaan. Ajatus siitä, että orjat ja isännät olivat Jumalan edessä samanarvoisia oli varmasti vaikea niellä. Ja lopulta, temppelit olivat eräänlaisia sen ajan tehtaita, jotka takasivat toimeentulon monelle. 

Tämän tekstin ääressä jäin miettimään, että miten meidän sanomastamme on tullut niin hampaatonta, että se ei tunnut haastavan ketään. Päinvastoin, kristinusko meidän kulttuurissamme käsitetään konservatiiviseksi voimaksi, joka vastustaa kaikkia muutoksia. Evankeliumi ei kuitenkaan ole muuttunut miksikään ja sillä olisi yhä edelleen voima haastaa vallitsevia käsityksiä ja vallata alaa. 

Marko