Tässä luvussa on iso kasa erilaisia säädöksiä. Jotkut ovat aika mielenkiintoisia, esimerkiksi varkaudesta joutui maksamaan kaksinkertaisen korvauksen. Tämä tuntuu minusta itseasiassa aika maltilliselta rangaistukselta.
Joukossa oli myös paljon ohjeita siitä, mitä tapahtuu jos lainattu omaisuus katoaa tai tuhoutuu. Olisi mielenkiintoista tietää, miksi ihmiset silloin lainailivat niin paljon tavaraa toisilleen? Vai oliko kyse jonkinlaisesta säilytyspalvelusta, tavallaan pankkien edeltäjistä? Tähän liittyvät myös säädökset rahan lainaamisesta. Siitä ei saanut ottaa korkoa. Tässä olisi meidän aikamme talousviisaille miettimistä. Käsittääkseni koko nykyaikainen pankkisektori perustuu enemmän tai vähemmän kokonaan koron käytölle.
Tämän tekstin äärellä mietin kohtuullisuutta. Tarkoitus näissäkin ohjeissa selvästi oli, että kaikille jäisi riittävät hyvän elämän mahdollisuudet. Toivoisin, että asioita perusteltaisiin nykyäänkin enemmän inhimillisyydellä kuten tässä:
”Jos otat pantiksi lähimmäisesi viitan, palauta se hänelle auringonlaskuun mennessä; onhan se hänen ainoa peitteensä, hänen ruumiinsa ainoa suoja. Mihin hän muuten voi kääriytyä nukkumaan mennessään? Kun hän huutaa minulta apua, minä kuulen häntä, sillä minä olen laupias.”
Tämän päivän luvussa riidellään paljon. Ensin riideltiin Mooseksen lain asemasta. Myöhemmin Paavali ja Barnabas riitelivät matkaseurueensa kokoonpanosta. Ensimmäinen riita ratkesi, mutta toinen ei. Paavalin ja Barnabas lähtivät eri teille. Paavali jatkoi pohjoiseen, kun taas Barnabas lähti takaisin Kyprokselle. Perimätiedon mukaan hän oli kotoisin sieltä, mikä saattoi olla syynä sinne lähtemiselle. Barnabasta pidetäänkin Kyproksen kirkon perustajana.
Jerusalemin kokous oli ensimmäinen kirkolliskokous. Asialistalla olikin aika iso asia: pitääkö kristittyjen antaa ympärileikata itsensä voidakseen pelastua. Laajemmin kyse oli Mooseksen lain asemasta. Ymmärrän lopputuloksen niin, että apostolit totesivat, että kristityt eivät ”perineet” liittoa, jonka Jumala teki Israelin kanssa. Kyse oli aivan uudesta liitosta, kuten Jeesus itsekin sanoi ehtoollista asettaessaan. Tämän vuoksi säännötkin olivat erilaiset. Toki Jumala oli ja on sama ja siksi myös Vanhan Testamentin tekstit auttavat meitä tuntemaan Häntä.
Tätä kaikkea Paavali selittää paljon minua paremmin Roomalaiskirjeessä, joten on hyvä, että se tulee Raamatunlukuohjelmassa taas kohtapuolin vastaan!
Marko