Yksityiskohtaiset ohjeet, nyt pappien virkaan vihkimisestä, telttamajan käyttöön pyhittämisestä ja päivittäisistä uhreista jatkuvat. Kaikki telttamajan välineet puhdistettiin pyhään käyttöön verellä vihmoen. Ohjeiden tarkoitus oli valmistaa telttamaja paikaksi, jossa täydellinen ja kaikkivaltias Jumala pystyi asumaan ihmisten keskellä ja kohtaamaan heitä. ”Siellä israelilaiset saavat kohdata minut, ja minun kirkkauteni tekee siitä paikasta pyhän.” (j. 43).
Pyhyys ja sen merkitys on monelle meistä outoa ja vierasta. 24/7 yhteiskunnassa arki ja pyhä sekoittuvat, ja sekulaarissa moniarvoisessa maailmassa uskomukset ja uskonnot nähdään suhteellisina.
Mooseksen laissa piirtyy täysin toisenlainen kuva maailmasta, samoin Jeesuksen opetuksissa Uudessa testamentissa. Sapatin pyhittäminen oli ehdoton käsky, ei suositus. Pyhään ei saanut sekoittaa mitään epäpyhää. Jeesus sanoi: ”Minä olen tie totuus ja elämä. Ei kukaan tule Isän tykö muuten kuin minun kauttani.” (Joh. 14:6). Tästä on suhteellisuus kaukana. Kristitty on tässä mielessä yhden asian ihminen.
Ajattelen, että meidän tulee kunnioittaa jokaisen ihmisten maailmankatsomusta ja arvostaa, auttaa ja palvella heitä. Mutta meidän tulee tehdä se uskoen yhteen ainoaan Jumalaan. Ja uskoen, että yksi ainoa tie johtaa toivottuun päämäärään ja yksi ainoa silta kantaa.
Paavalin syntyperä ja Rooman kansalaisuus pelastivat hänet ruoskimiselta ja johdattivat hänet lopulta myöhemmin jopa Roomaan saakka. Myös sinun ja minun taustalla on merkitystä. Taustamme vaikuttaa siihen, keitä ihmisiä elämäämme annetaan, ketkä kuuntelevat meitä ja mitä meistä tulee. On turha taistella omaa taustaa ja historiaa vastaan. Jumala on kutonut sinut ja minut, meidät jokaisen äitimme kohdussa. Sieltä lähtien hän on varannut juuri meille oman erityisen kutsumuksemme. (vrt. Psa 139).
Heli