Tässä luvussa ollaan ensimmäisen kerran luvatun maan lähellä ja Mooses lähetti sinne vakoojia ottamaan selvää, millaista luvatussa maassa on. Hän määritti reitin, listasi asioita ja laatumääreitä, joiden perusteella vakoojien tuli maata tutkia. Hedelmää se tuotti runsaasti, mutta siellä asuvia kansoja pidettiin ylivoimaisina. Kaaleb oli tässä luvussa ainut, jolla oli uskoa nähdä oma kansa voittajana. Hän rauhoitteli hätääntynyttä Israelin kansaa, hätääntyneisyys johtui muiden luvatussa maassa käyneiden todistajien epäuskoisista todistuksista. Kansa alkoi huutaa Moosesta vastaan. Johtajan osa oli ottaa kansan hätä vastustuksen, ehkä arvostelunkin muodossa vastaan.
Herra auta meitä näkemään johtajat omissa vastuissaan tukemisen tarpeisina hankalissa päätöksissä, mihin suuntaan mennä. Mitä hyötyä on kenenkään vastustaa omalla kentällä, jos tavoite ja vihollinen on yhteinen. Kenen maaliin pelaan?
Ja taas – Jeesus parantaa sapattina fariseuksen kotona, hyvä Jeesus. Ihminen saa saada Sinulta apua ja kenen kämpillä vain. Jeesus ihan kysyi fariseuksilta ja lainopettajilta, oliko lupa parantaa sapattina. Tuskin sitä oli hokattu kieltää erikseen, kun Parantajia ei kai kovin ruuhkaksi asti esiintynyt. Jeesus perusteli parantamistyötään rinnastaen sapattikäskyn kaivoon pudonneen pojan tai härän pelastamiseen. Hupaisa ajatus ja tilanne. Perustelullaan Jeesus osoitti osaavansa sapattisäännökset. Tuon tilanteen ns. viisaat eivät sanoneet tai osanneet sanoa mitään. Luulen, että Jeesus velmuili näiden sapattisäännösten ja niin kovin tarkkojen fariseusten kustannuksella. Jeesuksen puhetapa tuskin oli paatoksellinen, vakavaääninen julistus, hän osasi ehkä hyödyntää erilaiset huumorin lajit vuorovaikutuksissaan.
Jeesuksen parantama, vesipöhöä, turvotusta sairastava mies tuskin jäi sapattisääntöjä pohtimaan nauttiessaan terveestä kehostaan. Turvotus johtui jostain, mies sai enemmän kuin osasi ehkä haluta, kaiketi myös turvotuksen syy parani. Jeesus on runsas antaja ja perusteellinen Parantaja.
Pirkko