Puhuin tämän luvun jakeista 37-39 pari viikkoa sitten Palokan kirkolla. Jeesus antoi noissa jakeissa lupauksen Pyhästä Hengestä ja liitti lupauksen itseensä. En ole aiemmin kiinnittänyt huomiota jaejakson lopussa oleviin sanoihin: “Vielä ei Henki ollut tullut, koska Jeesusta ei vielä ollut kirkastettu.” Pyhä Henki annetaan meille sillä perusteella, mitä Jeesus on tehnyt. Sana kirkastettu on hieman vaikea, mutta viitannee Jeesuksen ristinkuolemaan, ylösnousemukseen ja taivaaseen astumiseen. Painopiste on siis Jeesuksessa. Meidän osuus on janota Henkeä ja Jeesuksen läheisyyttä.
Pyhä Henki on lahja, jonka saamme ottaa vastaan ja jota voimme odottaa, janota. Odottaminen ja kaipaus luovat meissä tilaa Pyhälle Hengelle. Joskus on tilanteita, joissa saatamme kokea Pyhän Hengen olevan lähellä. Olen omassa elämässäni huomannut, että tällaiset tilanteet saattavat tulla eteeni hyvin yllättäen. Yksi tällainen hetki oli pari viikkoa sitten, kun olin mukana Jyväskylän eri seurakuntien työntekijöille suunnatulla rukousaamiaisella. Kun yksi työntekijä piti aamiaisen jälkeen avauspuheenvuoron lukien Raamattua ja soittaen ylistyslaulun, niin tunsin Pyhän Hengen koskettavan minua lempeällä tavallaan. Se virkisti ja antoi kiitosmielen pitkäksi aikaa.
Jeesus puhui Pyhästä Hengestä virtana, joka kumpuaa uutta elämää sisimmässämme. En ymmärrä Pyhästä Hengestä kaikkea, mutta voin silti saada osani, jotta Jeesus olisi todellinen tänäänkin. Tule, Pyhä Henki, ja täytä minut tänäänkin Jeesuksen läheisyydellä.
Mika