Tämä kirja alkaa kertomuksella Hannasta, profeetta Samuelin äidistä. Hanna oli kärsivä nainen, hänellä ei ollut lasta, puolison toinen vaimo kiusasi häntä siitä. Hanna päätyi epätoivoissaan rukoilemaan lasta ja purki sydäntään Jumalalle. Hannan rukoukset kuultiin ja hän synnytti Samuelin. Hanna lupasi lapsen Jumalalle ja vei hänet temppeliin kasvamaan.
Tässä kohtaa minun äidin sydämeni särkyy, miten voi luopua omasta lapsestaan ja jättää hänet temppeliin kasvamaan. Jäiköhän Samuelille tai Hannalle jokin trauma tästä? Jumalinen mies Samuelista kasvoi ja hänellä oli mittava ura Jumalan työssä.
Jeesus kohtasi usein ylipappeja ja fariseuksia. Nämä koettivat haastaa Jeesusta. Vertausten kautta Jeesus osoittaa tässä luvussa näille heidän sydämensä ja toimintansa tilan. Jakeessa 45 todetaan, että ylipapit ja fariseukset ymmärsivät, että Jeesus puhui heistä vertauksissaan. Olikohan Jeesuksella sittenkin halua saada heidät ajattelemaan tilaansa ja kääntymään? Nikodeemushan Johanneksen evankeliumin kolmannen luvun mukaan taisi kääntyä. Vai opettiko Jeesus opetuslapsiaan näkemään hengellisen kulttuurinsa vinoumia. Mitä muuta varten Jeesus olisi käyttänyt aikaa ja ajatuksia fariseuksiin. Jeesus avasi vertauksissaan, että kulttuurinen käytäntö oli ollut tappaa ja tuhota profeetat. Juutalainen synagogasysteemi tai hierarkia-ajattelu oli hidas kääntymään uuteen. Jeesuksen tekemät ihmeet ja parantamiset ikään kuin ohitettiin ja huomio kiinnittyi Jeesuksen aseman nujertamiseen. Eivät onnistuneet nujertamisessa eikä historian aikana kukaan tule koskaan onnistumaan. Jeesuksella on kaikki valta taivaassa ja maan päällä nyt ja ikuisesti.
Pirkko