Päivän Vanhan testamentin perusopetus tiivistynee kuuluisaan lauseeseen: ”Älä kerro Jumalalle, miten iso myrskysi on. Kerro myrskylle, miten iso Jumalasi on.” Daavid voitti Goljatin rohkeudella ja uskolla, jotka tulivat tarpeeseen moninkertaisesti enemmän kuin maallinen valta ja materia. Daavid luotti Jumalaan, eikä siksi pelännyt ottaa haastetta vastaan. Kiinnitin tänään näiden tuttujen opetusten lisäksi huomiota siihen, että Daavidin veli suhtautui nihkeästi Daavidin aloitteellisuuteen. Hän ehkä jopa epäili Daavidin motiiveja: ”Kun vanhin veli Eliab kuuli, mitä Daavid puhui miehille, hän suuttui ja sanoi: »Mitä sinä tänne tulit? Ja kenen huostaan jätit ne lammasparat siellä vuorilla? Minä kyllä tunnen sinun julkeutesi ja pahan sisusi. Sotaa katselemaan sinä vain olet tullut.» ” Mietin tänään sitä, miten usein meidänkin motiivejamme ja kelpaavuuttamme saatetaan kyseenalaistaa epäreiluilla tavoilla. Ehkä joku kuulee olevansa itsekäs halutessaan pysyä perheettömänä, vaikka taustalla olisi halu käyttää vapautuva aika hyvän tekemiseen. Ehkä joku kuulee olevansa kylmäsydäminen tehdessään yhteisön kannalta vaikeita päätöksiä, vaikka tavoitteena olisi yhteinen hyvä. Elämässä on tietysti tärkeää osata ottaa vastaan palautetta, jopa kritiikkiä, mutta erityisen haavoittavalta se voi tuntua silloin, kun tietää, että se ei ole aiheellista. Ehkä näitä tilanteita varten meidän on vain tärkeää hyväksyä se, ettemme voi olla aina kaikille mieliksi. Päädymme elämässä väistämättä tilanteisiin, joissa herätämme muissa vaikeita tunteita, vaikka emme tekisi mitään väärää. Näihin tilanteisiin saamme rukoilla rauhaa sydämeen sekä rakkautta niitä kohtaan, jotka syyttävät valheellisesti. Ehkäpä heidän syytöstensä taustalla on jokin kaipaus, jota me voimme olla rukoilemassa, jopa rakastamassa pois?
Apostolien tekojen yhdeksännessä luvussa kerrotaan Saulin kääntymisestä. Tapaus on hyvin ainutlaatuinen: taivaasta leimahti valo ja Saul sai kuulla korvin kuultavaa puhuttelua. Itse mietin usein tämän raamatunpaikan kohdalla, että miksei Jumala tee tällaista useammin. Miksei Jumala vain näyttäydy? Ehkä kaikki eivät hyötyisi siitä, mutta varmasti monet! Saavumme siis kysymyksenasetteluun, josta puhutaan Jumalan kätkeytyneisyyden ongelmana. Perusajatus siinä on se, että jos Jumala on kaikkivaltias ja hyvä, Hän ei jättäisi ilmoittamatta itsestään ihmisille. Kysymys voi olla varsin kipeä toisten ihmisten puolesta, mutta toisinaan myös kristityn omasta puolesta, sillä kristityissäkin on paljon niitä, jotka taistelevat oman skeptisminsä kanssa. Ongelmaan voi kuitenkin vastata esimerkiksi kertomuksella rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta: ”Jos he eivät kuuntele Moosesta ja profeettoja, ei heitä saada uskomaan, vaikka joku nousisi kuolleista.” (Luuk. 16:31) Olen myös kuullut puhuttavan, että mikäli Jumalan olemassaolo olisi liian ilmiselvää, ei ihmisillä olisi lopulta vapaata tahtoa, kun he eivät voisi perustella kapinaa Jumalaa kohtaan. Mm. helluntaiteologi Lari Launonen on kirjoittanut Jumalan kätkeytyneisyyden ongelmasta. Hänen ajatuksiaan voi lukea esimerkiksi Areiopagi-verkkosivuilta. Suosittelen tutustumaan, jos aihe tuntuu tärkeältä!
Esteri