Kiitollisuus Jumalaa kohtaan muistuttaa meitä, keneltä olemme saaneet kaiken. Kiitoksen unohtaminen voi johtaa siihen, että ajattelemme saaneeni kaiken oman ansiomme perusteella. Ylpeilemme sitten omilla teoilla ja Jumala unohtuu. Jumala ei halua, että käännämme selkämme hänelle. Hän tietää ettemme selviä. Joudumme eksyksiin, emmekä löydä enää sellaista ravintoa, joka täyttää nälkämme. Ihmisvoima vie pois Kristuksesta ja armosta, sijaan tulee armottomuus ja oma ansio. Se perustus ei kestä. Sen takia kääntyminen Jumalan puoleen on ainoa tapa kestää vihollisen edessä. Häneltä olemme saaneet kaikki. Hänen ansiostaan olemme elossa, hänen ansiostaan olemme saaneet syntimme anteeksi, hänen voimallaan kestämme vihollisen edessä. Muistetaan olla luojallemme kiitollisia, hän on hyvä Jumala ja hyvän lähde.
Karanneet orjan omistajalle osoitettu kirje tuo itselle mieleen puolustuspuheen kuolemaan tuomitun puolesta. Karanneen orjan omistaja olisi voinut halutessaan tappaa orjansa. Orjalla ei ollut mitään oikeuksia, hän oli toisen omaisuutta. Onesimus oli yleinen orjan nimi, nimi kuvasi orjaa, hän oli hyödyllinen omistajalleen. Kirje on taitavasti kirjoitettu puolustuspuhe ja kuvaa, miten Jumalan rakkaus on muuttanut radikaalisti ihmisten välisiä suhteita. Juutalainen Paavali kutsuu orjaa rakkaaksi ja korostaa Filemonille Onesimuksen olevan hänelle nyt veli. Paavali ei kuitenkaan käske Filemonia, vaan vetoaa Filemonissa yhteiseen rakkauteen, veljeyteen ja hyvyyteen, jonka Kristus on antanut. Paavali jopa sanoo: laita Onesimuksen rike minun laskuuni, minä voin sen kantaa.
Uudessa testamentissa ei puhuta orjuutta vastaan, mutta kirje Filemonille osoittaa, että käytännössä orjuuden toteuttaminen perinteisellä tavalla oli mahdotonta. Veli ei voi orjuuttaa veljeä, mutta orjien tuli kunnioittaa omistajaansa veljeä, erityisellä kunnioituksella. Orjan ja omistajan välille tuli keskinäinen kunnioitus, vaikka orjan asema ei sinänsä muuttunutkaan. Orjaa alettiin pitää ihmisenä seurakunnan keskellä eikä kauppatavarana. Paavali sanat Onesimuksesta ovat koskettavat. ”Kovin rakas hän on minulle – kuinka paljon rakkaampi sinulle, sekä ihmisenä että Herran omana!” Filemonin kirje on kaunis kirje Jumalan muuttavasta rakkaudesta. Jumalan rakkaus tekee ihmisten edessä hyödyttömästä ja arvottomasta ihmisestä hyödyllisen ja arvokkaan. Jumalan rakkaus muuttaa ihmisten välisiä suhteita, se on muuttanut kokonaisia yhteiskuntien arvojärjestyksiä, arvoasetelmia ja muuttaa edelleen. Rukoillaan tänäänkin Jumalan rakkauden muuttavaa voimaa meidän yhteiskuntaamme.
Mika M