Tekijä: Anna

5. Moos. 33

Jokainen haluaa ennen kuolemaansa tehdä jotain merkittävää. Mooses valitsee siunata kansan. Intouduin tutkimaan siunauksia ja varmistamaan, ovathan kaikki heimot mukana. Silmiini pisti Ruubenin heimon ”siunaus” jossa ei luvattu paljoa, sekä Simeonin heimon puuttuminen. 1.Mooseksen kirjan luvun 49 alusta löytyi vastaukset. Siellä Jaakob siunaa poikansa. Tekojensa seurauksena Ruuben ei säilytä sijaansa esikoisena ja Simeon ja Leevi sirotellaan muiden heimojen joukkoon. (Simeonin heimo sai kyllä siunauksen puutteesta huolimatta oman alueen Juudan heimon alueen sisältä, mutta myöhemmin sulautuivat heidän joukkoon.) Toisin kuin Simeon, Leevi sai paikan sukujen joukossa oltuaan uskollinen.

Näissä luvuissa esiin nouseva sanan ja erityisesti siunauksen voima tuntuu suorastaan epätodelliselta. On hämmästyttävää, kuinka todellisuus seuraa sanoja. Jos tutkii Raamatun siunauksia ja kirouksia, näkee kuinka ne toteutuvat. Ei suhtauduta kevyesti Raamatun lupauksiin siunauksista, sillä ne ovat todellisia! 

1 Kor. 3

Paavali on turhautunut Korinttolaisten toimintaan. He eivät elä niinkuin ihmiset, joita johdattaa Henki. Päinvastoin he kiistelevät opista – ihan turhaan.

Paavali puhuu siitä, kuinka meidät on kutsuttu rakentamaan kestävälle pohjalle. Kukin rakentaa tavallaan. Minua puhuttelee lausahdus ”Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala antoi kasvun”. Välillä kun keskitymme siihen, ettemme voi omassa voimassa saada asioita aikaiseksi, unohdamme, että meillä silti on tehtävä. Paavali ei sano ”Minä istuin ja Apollos katseli”. He tekivät kumpikin työtä omalla paikallaan, sen sijaan että olisivat vain seuranneet, mitä Jumala saa aikaan. Samaan Paavali kutsuu Korinttolaisia ja meitäkin. Me olemme Jumalan työtovereita. Iloitaan siitä.

Anna

5. Moos. 32

Mooseksen laulu oli hyvä tapa välittää tietoa. Itse tiedän laulun ja runon voiman mm. siitä, kuinka edelleen osaan sijamuodot. Kun kerran oppii laulun kunnolla, sen sanomaan on helppoa palata. 

Koska lauluun oli kerätty tärkein sanoma Israelilaisille, päätin jaotella laulun aiheiden mukaan ja katsoa, mitä voisimme oppia siitä.

1. Laulua alkaa Jumalan kuvauksella. Se on edelleen yhtä totta. On tärkeää muistaa millainen Jumalamme on. Hän on täydellinen, oikeamielinen ja uskollinen. Tämä on kaikkein tärkeintä ja sillä on aina hyvä aloittaa!
2. Seuraavaksi kuvaillaan Israelin kansaa, jonka Jumala valitsi ja jota hoivasi. Tärkeintä on yhteys Jumalaan. Sama pätee meihin jokaiseen ja seurakuntiimme. Jumala on kutsunut meidät yhteyteensä.
3. Seuraava osuus on haastavampi. Israel hylkäsi Jumalan, toimi Jumalan tahtoa vastaan ja lopulta Jumala hylkäsi Israelin. Minulle se nostaa mieleen Roomalaiskirjeen 8.luvun loppuosan. Mikään ei voi erottaa meitä Jumalasta. Kuitenkin voimme itse lähteä hänen luotaan. Jumala antaa valinnan vapauden, mutta valinnoilla on seurauksia.
4. Laulun lopussa kerrotaan, kuinka Jumala kutsuu kansaansa palaamaan yhteyteensä. He näkevät virheensä ja palaavat Herran luokse. Samalla Jumala kostaa kansan vihollisille. Tämä muistuttaa minua siitä, että kaikille tarjotaan edelleen parannuksen mahdollisuutta. Jeesuksen sovitustyö on suurin kutsu Jumalan yhteyteen, joka on tarjolla kaikille. Kostoa mietin siitä näkökulmasta, että enpä haluaisi joutua Jumalan koston kohteeksi. Harkitsen tarkkaan, ketä vastaan asetun. Se on aika itsestään selvääkin, sillä kristinusko on rauhanomaista, eikä Jumala ei kutsu meitä taistelemaan uskon puolesta, niin kuin vaikka muslimit tekevät. 

1 Kor. 2

Minua puhuttelee tässä luvussa puhe Jumalan Hengestä. Meissä vaikuttava Pyhä Henki tekee mahdolliseksi tuntea Jumalan. Samoin se mahdollistaa hengellisten asioiden ymmärtämisen. Muille ne ovat hulluutta. 

Itse olin 19 vuotias kun aloin kokonaan seurata Jeesusta. Siihen asti halusin itse hallita elämääni ja päättää missä asioissa Jumala voi olla mukana. Luulin, että päätöksestä seuraisi pieniä muutoksia ajankäyttöön. Niin ei ollut, vaan kaikki meni uusiksi. Koko maailmankatsomukseni muuttui. Yhtäkkiä asioissa oli järkeä ja sain sisimpääni rauhan. Tajusin, ettei kaikki olekaan suhteellista, vaan on olemassa totuus. Samat asiat, jotka aiemmin kuulostivat kummallisilta, olivatkin järkeviä. Sitä ei voi sanoin kuvailla. 

Meillä on sanoma, joka kuulostaa muille käsittämättömältä. Siinä on kuitenkin valtava voima.

Anna

5. Moos. 31

Mooseksen aika alkaa olla lopussa. Hän valmistautuu siirtymään pois tehtävästään. Kuinka kansa osaa seurata Jumalaa ilman Moosesta? Israelilaisille annetaan ohje kokoontua säännöllisesti yhteen, jotta heille luetaan Jumalan lain sanat. Kansana kokoontuminen ja kokemusten vahvistaminen auttavat heitä pysymään yhteydessä Jumalaan.

Sama koskee meitäkin. On tärkeää välittää opittuja asioita eteenpäin. Huomasin äskettäin, etten ollut kertonut omille lapsilleni monistakaan ihmeistä, joita Jumala on minun elämässäni tehnyt. Nyt keski-ikäisenä elämän suuret valinnan hetket ovat jo enimmäkseen takana. Silti kilvoittelu jatkuu. Välillä tavallisessa arjessa on vaikeampaa pysyä Jumalan johdossa ja oikealla tiellä, kuin mitä muutosten keskellä oli. On hyvä palata säännöllisesti perusasioiden äärelle. Minkä varaan elämäni rakennan? 

1 Kor. 1

Korinttolaisilla on yhteys Jeesukseen, paljon tietoa ja kaikki armolahjat käytössä. Kuitenkin heidän keskuudessaan on hajaannusta. Jäsenet ovat eri näkökantojen puolella ja jakautuneet leireihin. He eivät hahmottaneet, että Paavali, Apollos, Jeesus ja Pietari ovat kaikki samalla kannalla.

Tänä päivänä seurakunnissa on edelleen jakolinjoja. Eri kristilliset kirkkokunnat ja seurakunnat ovat kiistelleet keskenään ja seurakuntia jakautuu edelleen ja uusia yhteisöjä muodostuu. Nyt on onneksi ollut yhä enemmän yhteyttä yli kirkkokuntarajojen. Varsinkin nuorten keskuudessa vaikuttaa olevan tärkeämpää yhteys Jeesukseen, kuin mihin kirkkokuntaan kuuluu. Näin kuuluu ollakin  

Jumala ei ole valinnut meitä omikseen sen perusteella, että olisimme parempia kuin muut. Päin vastoin Jumala usein valitsee sen mikä on heikkoa. Silloin Jumalan voima tulee näkyviin parhaiten. Itse tulin aikoinaan uskon osittain siksi, että seurasin vuosia, kuinka Jeesus johdatti kaveriani. Kaverillani oli haasteita tehdä päätöksiä ja taipumus unohtaa asioita. Huomasin, että hänen elämänsä ja menestyksensä todisti, että Jeesus on todellinen ja oikeasti johdattaa omiaan.

On helpottavaa kokea, että saan olla sellainen kuin olen. Teen virheitä ja harhaudun, mutta Jumala on silti voimallinen ja loistaa jopa minunkin kauttani. Sama on totta meille kaikille.

Anna