Tekijä: Anna

Ps. 80

Israelin kansaa verrataan Raamatussa usein viiniköynnökseen. Laulun kirjoittamisen aikana Israelin kansa kärsii vihollisten käsissä ja laulussa pyydetään Jumalaa ottamaan kansa takaisin suojiinsa. Olen nyt kesälomalla kierrellyt Balkanin maissa ja nähnyt useammankin muistomerkin muistuttamassa toisen maailmansodan tienoilla tapahtuneista juutalaisten joukkosurmista ja/tai ghetoista. Kun miettii, mitä kaikkea he kansana ovat kokeneet, niin on Jumalan voiman osoitus, että juutalaiset ovat edelleen olemassa. Edelleen nämä rukoukset ovat ajankohtaisia. ”Jumala anna Israelin kansan nähdä kasvojesi valo, että he pelastuisivat”.

Mark. 10

Tämä luku on täynnä korkeita tavoitteita. Avioliitto on tarkoitettu kestämään, lapsia on arvostettava ja edes rikas mies ei voi pelastua ansioillaan.

Tuo rikkaan miehen tapaus on kiinnostava. Nykyään se välillä käännetään niin, että rikkaan on vaikeampi pelastua kuin muiden. Luvussa kuvattu mies kuitenkin edustaa oman aikansa ihannetta. Hän on noudattanut lakia koko ikänsä ja Jumala on siunannut häntä terveydellä ja varallisuudella. Mies on lisäksi nöyrä, kun hän kysyy Jeesukselta, kuinka voisi vielä paremmin noudattaa Jumalan tahtoa. Oletan ajatuksen olleen, että jos joku pelastuisi, niin varmasti juuri tämä mies! Silloin ajateltiin, että jos joku on köyhä tai sairas, se on merkki siitä, ettei henkilö ole Jumalan suosiossa. Heidän ei siis ajateltu pelastuvan. Myös siksi Jeesuksen vastaus yllättää. Miehen tulisi tehdä jotain lähes mahdotonta, eli luopua omaisuudestaan (ja samalla tulla köyhäksi). Kuulijat toteavat tavoitteen olevan aivan liian korkea. Eihän kukaan pysty tuollaiseen. Jeesuksen vastaus laittaakin kaikki ihmiset samalle viivalle. Pelastus ei ole mahdollista kenellekään, kuten kamelikaan ei pääse neulan silmästä. Jumalalle se kuitenkin on mahdollista!

Kiitos Jeesus, että otit syntimme ja maksoit ne ristillä. Sinun sovitustyösi ansiosta me saamme pelastua! Anna kaikki tekomme anteeksi ja auta elämään sinun lähelläsi.

Anna

Ps. 79

Tämän Psalmin kirjoittaja Asaf on sisäistänyt sen, että kukaan ei voi hyökätä Jumalan omia kohtaan, ellei Jumala salli sitä. Hän kyselee, kuinka kauan vielä pitää kestää, ennen kuin Jumala puuttuu tilanteeseen ja nuo vieraat kansat saavat kokea Jumalan vihan. Tässä ei puhuta hankalasta miehittäjästä, joka vaatii turhan korkeita veroja, vaan joukkomurhasta, julmuuksista ja kuolleiden häpäisystä. Kuolleita on niin paljon, etteivät elossa olevat saa heitä haudattua.
Laulussa rukoillaan, että Jumala pelastaisi kansansa ja antaisi sen synnit anteeksi. Jeesuksessa Jumala vastasi lopullisesti tuohon rukoukseen. Hänen kauttaan emme ole Jumalan tuomion alla, vaan saamme iloita pelastuksesta vaikka kokisimme maan päällä mitä tahansa.

Mark. 9

Alun perin Raamatun kirjat eivät olleet jaettuina lukuihin ja jakeisiin. Myös otsikot on lisätty jälkikäteen. Välillä lukujen jako katkaisee kokonaisuuksia. Tässä aluksi vaikuttaa siltä, mutta mielestäni niin ei kuitenkaan ole. Tämä luku alkaa sillä, kun Jeesus kertoo, että muutama heistä näkisi Jumalan valtakunnan tulleen voimassaan. Ajattelen, että sen jälkeen olevassa kuvauksessa kirkastusvuorella tapahtui juuri niin. Pietari, Jaakob ja Johannes konkreettisesti näkivät Jumalan kirkkauden ja voiman. On mielenkiintoista, että Jeesus tapasi juuri Mooseksen ja Elian. He ovat molemmat henkilöitä, jotka eivät kuolleet ihmisten nähden, vaan Elia nousi taivaaseen tulivaunuissa ja Jumalan sanotaan haudanneen Mooseksen. Nyt he ovat kuitenkin ilmestyivät rohkaisemaan Jeesusta. Jumalan valtakunta todellakin näyttäytyi maan päällä. (Nyt kun Elia näyttäytyi, aktivoitui keskustelu Elian paluusta. Jeesus kertoo, että Elia tuli jo. Hän viittaa Johannes kastajaan, joka oli merkittävä profeetta, joka Herodeksen määräyksestä mestattiin. Johanneksessa vaikutti Jumalan henki erityisen vahvasti, samoin kuin Eliassa.)

Kun nelikko palaa korkealta vuorelta, heitä odottaa hässäkkä. Omakin kokemukseni on, että monesti merkityksellisten hengellisten hetkien jälkeen paluu arkeen tulee rysähtäen. Jeesukseen paniikki ei tartu, vaan hän ohjaa huomion ydinasioihin. Hän parantaa pojan ja muistuttaa, kuinka tärkeitä usko ja rukous ovat. Samalla lailla Jeesuksen kanssa mekin pystymme saamaan rauhan ja keskittymään olennaiseen.

Kohta opetuslapsia mietityttää arvojärjestys, mutta Jeesus kääntää asian toisin päin. Ei ole keskeistä, kuinka itseä kohdellaan, vaan kuinka itse kohtaan muita. Se joka tekee hyvää, saa palkan. Samoin se, joka johdattaa vääryyteen muita, saa ansionsa mukaan (pahemmat seuraukset kuin myllynkiven avulla hukuttaminen). Jeesus jatkaa vielä seuraamuksista. Ohje hakata irti itseä viettelevät ruumiinosat on mieleenpainuva. Olen pohtinut mitä tämä kielikuva / vertauskuva käytännössä tarkoittaa. Ainakin on selvää, että kyse on vakavasta asiasta. Mitä olisin valmis tekemään, etten menettäisi raajaani tai silmääni? Luultavasti suostuisin maksamaan lähes koko omaisuuteni, olisin valmis nöyrtymään ja pyytämään eri ihmisiltä ja paikoista apua ja näkemään valtavasti vaivaa. Vertauksella Jeesus osoitti, että kiusaukseen lankeaminen on vielä vakavampi asia! Onneksi hän ei jättänyt meitä kiusausten suhteen oman voiman varaan, vaan lähetti Pyhän Hengen vahvistamaan meitä. Kiitos Herra!

Anna

Ps. 78

Psalmeja lukiessa muistutan usein itseäni siitä, että nämä ovat laulujen sanoituksia. Se unohtuu herkästi, sillä tämäkään virsi ei ensi lukemalta muistuta yhtäkään virttä tai laulua, jota olen laulanut. Onkohan kukaan osannut laulaa tätä virttä ulkomuistista? Tässä kuvataan Jumalan ja Israelin kansan yhteisiä vaiheita. Laulu muistuttaa kuulijoita siitä, mitä hyvää Jumala on tehnyt, mutta myös siitä mitä seurauksia oli, kun kansa ei kuunnellut Jumalaa. Ydinajatuksena on, että kuulijoiden tulisi olla uskollisia Jumalalle, muistaa Jumalan teot, opettaa niitä lapsilleen ja noudattaa hänen tahtoaan. Tästä näkökulmasta huomaankin, että meidän lauluissamme on samaa. Laulamme Jumalan teoista meidän puolestamme, eli kuinka Jeesus tuli ihmiseksi, kärsi ja kuoli sovittaen meidän syntimme, ylösnousi ja hallitsee.

Tapahtumat, joita Asaf virressä kertaa, vahvistavat uskoamme Herraan. Jumala todella hallitsee jopa kansojen kohtaloita. Kohtaamispaikkaan liittyen voimme myös muistella Jumalan tekoja. Mika on kirjoittanut Kohtaamispaikan historiasta, jonka voimme lukea yhteisömme nettisivuilta. Samoin voimme kukin muistella omaa elämää ja kuinka Jumala on kohdannut ja vaikuttanut. Pidetään katse Jumalassa. Siinä mitä hän on tehnyt, mitä hän tekee nyt ja mitä vielä on edessä.

Mark. 8

Tässä luvussa ihmisten luonne koettelee Jeesusta. Jeesus turhautuu opetuslasten murehtiessa ruokaa yhä uudelleen. Samoin fariseusten vaatimat merkit turhauttavat Jeesusta. He eivät usko, vaikka merkkejä on näkyvillä koko ajan. Haasteista huolimatta Jeesus jatkaa työtään. Hän parantaa sokean, mikä jo sinänsä olisi merkki, mutta pyytää ettei mies kerro parantumisestaan. Jeesus ei tullut tekemään ihmeitä ja temppuja ihmisten ällisteltäväksi, vaan odotti, että hänen seuraajansa luottaisivat kokonaisvaltaisesti Jumalaan. Kerta toisensa jälkeen Jeesus pettyy, kunnes Pietari tunnustaa Jeesuksen messiaaksi. Pietari on ymmärtänyt jotain suurta ja merkittävää. Se ei kuitenkaan muuta edes Pietarin näkökulmaa pitkäksi aikaa, vaan Pietarin inhimillisyys näkyy jo parin jakeen kuluttua, kun hän toimii saatanan välikappaleena vastustaen Jeesuksen tehtävää.

On lohduttavaa, että myös opetuslapset olivat heikkoja, kuten mekin olemme. Uskomme kyllä Jeesukseen, mutta arjessa kuitenkin murehdimme. Synneistä puhuessa unohdamme usein nämä mielen synnit, kuten vaikeus luottaa, murehtiminen, pelko ja epäileminen. Jeesus kutsuu meitä luottamaan häneen koko sydämestä. Opetuslasten kohdalla luottaminen olisi ollut sitä, etteivät he murehtineet ruuasta, vaan keskittyivät kutsumukseen. Meidän kohdallamme kyse voi olla terveydestä, ihmissuhteista, työpaikasta, taloudesta jne. Opetuslapset kelpasivat Jumalan käyttöön ja heidän kauttaan Jumala muutti historiaa. Sama työ jatkuu edelleen. Jeesus ei lupaa taloudellista menestystä, mutta hän lupaa olla kanssamme. Silloin ei tarvitse pelätä!

Siunausta päivääsi,

Anna