Ps. 119:145-176, Joh. 17

Ps. 119:145-176

Koko Psalmin ajan kirjoittaja on kertonut kuinka Herran laki on hänen ilonsa ja jopa seitsemästi päivässä hän ylistää Herraa. Kuitenkin hän lopussa toteaa: ”Herra sitä toivon, että pelastat minut… …olen kuin eksynyt lammas. Etsi minut!” Kukaan meistä ei voi omin teoin pelastua ja kirjoittaja ymmärsi sen. Jumalan sana antaa paljon, mutta se ei yksin pelasta, vaan meistä jokainen tarvitsee armoa.

Joh. 17

Tiedämme, että tämänkin luvun tapahtumat vievät kohti Jeesuksen kuoleman tuomiota. Ihmisen viimeisillä sanoilla on aina erityinen painoarvo. Mieheni eno kuoli hiljattain ja se mitä hän sanoi kuolinvuoteellaan teki moneen läheiseen suuren vaikutuksen ja jätti jälkensä. Samalla tavoin tässä olemme Jeesuksen viimeisten hetkien äärellä ja saamme nähdä mikä hänelle oli tärkeintä. Jakeet 9 ja 20-21 ovat kantaneet minua monet kerrat. Tieto, että Jeesus tuolloin rukoili seuraajiensa puolesta, on minulle osoitus hänen rakkaudestaan. Luen jokaisen uskovan, myös itseni kuuluvan tuohon joukkoon ”jotka heidän todistuksensa tähden uskovat minuun”. Jeesus siis rukoili viimeisillä hetkillään minun puolestani! Sen lisäksi hän toivoi, että hänen seuraajansa olisivat yhtä. Voin vain kuvitella kuinka paljon surua keskenään riitelevät kirkkokunnat ja kristityt ovat tuottaneet. Nyt on ollut ihana nähdä kuinka kristittyjen yhteys on vahvistunut. Varsinkin nuoret toimivat iloisesti yli seurakuntarajojen. Olemalla yhtä ja rakastamalla Jeesusta, loistamme Jumalan valoa maailmaan. ”silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua.”

Siunausta ja iloa tähänkin päivään!

Anna

Ps. 119:97-144, Joh. 16

Ps. 119: 97-144

Psalmi alkaa kuvauksella, kuinka Jumalan sana tekee kuulijan viisaammaksi ja oppineemmaksi. Ajatus on hyvin kaukana monesti mediassa ja viihteessä näkyvästä mielikuvasta, että kristityt ovat yksinkertaisia, jopa tyhmiä ja naiiveja ihmisiä. Itselleni olikin yllätys uskoon tullessani, kun silmät avautuivat näkemään asioita, joille olin aiemmin ollut sokea ja ymmärsin asioita laajemmin ja syvemmin. 

Joh. 16

Johanneksen evankeliumissa tapahtuu asioita, joita Jeesuksen oppilaat eivät ymmärrä. Jeesus kuitenkin vakuuttaa, että pian he ymmärtävät. ”Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden.” Jeesuskin kertoo lopulta avoimesti menevänsä Isän luokse. Opetuslapset luulevat ymmärtävänsä ja vakuuttavat uskovansa häneen. Jeesus kuitenkin näkee että oppilaat joutuvat vielä tiukoille ja siksi valmistaa heitä tulevaan. ”Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha.”

Jeesus toimii edelleen samoin. Ennen vaikeuksia ja niiden keskellä Jumalan läsnäolo on usein vahvinta. Olen jälkikäteen huomannut, että omassa elämässä mm. ennen sairastumisia ja sisäilmaongelmia sain seurakunnassa tiedon sanoja ja rohkaisua. Myös Raamattu on puhutellut vahvemmin haasteiden keskellä. Elämässä tulee todella vaikeita vaiheita, mutta Jeesuksen kanssa kaiken keskellä voi olla rauha.

Anna

Ps. 119:49-96, Joh. 15

Ps. 119: 49-96

Psalmin kirjoittaja luottaa Jumalaan kaikkien vaikeuksien keskellä ja iloitsee Jumalan sanasta. Hän tunnistaa omat harhatiensä ja kiittää Jumalaa johdatuksesta. Minua lohduttaa jae 96: ”Kaikelle tulee loppu, sen olen nähnyt, mutta sinun käskysi ovat ikuisesti voimassa.” Uskon tämän tarkoittavan Jumalan sanaa kokonaisuutena. On ihanaa, että on jotain mikä ei muutu, tapahtuipa mitä vain. Jumalan sanaan ei tule uutta päivitystä, linjausta tai virheiden korjauksia. Se kestää!

Joh. 15

Tämä on minulle rakas Raamatun luku. Pari jaetta on jopa kaiverrettu vihkisormukseeni. Luku on täynnä asiaa ja koen alamittaisuutta kommentoida näin puhuttelevaa tekstiä. Tärkeimpiä kohtia tässä luvussa ovat mielestäni kehotus rakastaa Jeesusta ja toisiamme, sekä pysyä yhteydessä Jeesukseen ja seurata häntä. Kun teemme näin, Jeesus tuottaa hedelmää kauttamme. Viinipuu -vertauksessa minua rohkaisee juuri tämä. Oksien ei tarvitse itse pystyä mihinkään muuhun, kuin pysyä kiinni rungossa. Kuitenkin hedelmät tulevat oksiin. Jumala on päättänyt toimia maan päällä meidän kauttamme. Pääsemme katsomaan hänen tekojaan aitiopaikalta, kun annamme itsemme käyttöön.

Onneksi käyttötapoja on lukemattomia. Olen kipuillut sen kanssa, etten terveyssyistä pysty tekemään monia asioita, jotka olen kokenut kutsumuksekseni. Kuitenkin Jumalalla on paikka jokaiselle. Tällä hetkellä hän on kutsunut minua olemaan mm. rohkaisija. Ensi vuonna ehkä jotain muuta. Sinullekin on tarkoitus ja saat nähdä ihmeitäkin, kun pysyt Jumalan yhteydessä.

Siunausta sinulle tähänkin päivään,

Anna