Maailman kauneus, mutkikkuus ja suuruus puhuvat minulle Jumalasta ja hänen teoistaan. Minulle korkeat kukkulat, vuoret, taivas ja merenranta ovat sellaisia maisemia, joiden edessä huomaan Jumalan suuruuten. Myös muut luonnon ilmiöt voivat saada saman ihmetyksen aikaan, kuten psalmissa mainitut tähdet, lumi, rakeet, sade sekä viljan ja ruohon kasvaminen keväällä. Sama Jumala kohtaa meitä ja parantaa ne joilla murtunut mieli.
Psalmissa mainitusti Jumalan suuruus näkyy maailman suuruudessa ja luonnon ilmiöissä. Myrskyt, maanjäristykset ja muut rajut luonnon ilmiöt ovat jotain niin isoa ja sellaista mille emme voi mitään. En pidä sitä outona että ihmiset ovat ennen pitäneet ukkosta merkkinä jumalien vihasta tai merimiehet ovat olleet taikauskoisia myrskyn ja tyynen kelin pelossa. Se että voimme ymmärtää tieteen avulla mistä nämä saavat alkunsa ei tee niistä yhtään sen vähemmän Jumalallisia vaan päin vastoin, sillä sen kuka on luonut näin mutkikkaan systeemin täytyy olla vielä suurempi ja mahtavanpi kuin ukkosen ääni ja myrskyn jylinä antavat ymmärtää.
Tässä Raamatun kohdassa Jumala toimii vielä viimeisen kerran näiden kautta voimallisemmin kuin koskaan aiemmin. Hävityksestä ja tuhosta, joka ihmisiä kohtaa ja tilanteesta, joka suorastaan huutaa että Jumala on. Siitä huolimmatta suuri osa ihmisistä kieltää Jumalan. Tämä Raamatun kohta itsessään on hyvin synkkä ja voi tuntua jopa julmalta, kuitenkin tätä tapahtumaa on edeltänyt Jumalan meille antama pelastus Jeesuksen kuollemassa ja ylösnousemuksessa ja armo siinä miten kauan meille on annettu aikaa (yli 2000 vuotta) kääntyä Jumalan puoleen. Tämän kohdan jälkeen tulee taas se mitä odotamme nyt joulunakin nimittäin Jeesuksen saapuminen.
Elli