Tekijä: Kyyrä

Ps. 69

Matt. 17

Joskus oppimista tapahtuu paremmin uudessa ympäristössä ja/tai uusien ihmisten kanssa. Kolme oppilasta Pietari, Jaakob ja Johannes pääsivät  jakamaan Isän ja Pojan ihmeellisen kohtaamisen, kun Jeesus vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen. Siellä oppilaat saivat ihmetellä, miten Jeesuksen ulkomuoto muuttui ja hän keskusteli Mooseksen ja Elian kanssa, joiden on katsottu edustavan VT:n kahta pääsisältöä lakia ja profeettoja. Isä Jumala vielä vahvisti jumaluuden ja rakkauden Jeesusta kohtaan:” Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt. Kuulkaa häntä!” Tässä Jumalan läsnäolossa oli oppilaiden sekä hyvä että pelottava olla. Jeesuksen seurassa oli kuitenkin turvallista, sillä hän kosketti heitä ja sanoi: “Nouskaa, älkää pelätkö!” Tämän syvän kokemuksen jakaminen kuului Jeesuksen oppilaiden koulutukseen, jotta usko vahvistuisi ja tulevissa vaikeuksissa he muistaisivat, kuka Jeesus on. 

Tällaisia pyhiä kohtaamisia jokainen meistä tarvitsee elämässään. Jumala haluaa vahvistaa uskoamme ja arvoamme, jotta voisimme kasvaa ihmisinä ja Jumalan lapsina osallisena hänen suunnitelmaansa. Jumala puhuu meille monin eri tavoin, mutta onkohan meillä aikaa pysähtyä olemaan kuulolla ja etsimään häntä? Mikähän voisi olla sellainen pyhä paikka tai tapa, joka veisi erilleen hälinästä yksinäisyyteen, jotta voisi kuunnella Jeesusta ja oppia lisää Valtakunnasta? Raamattu, rukous ja ylistys ovat kuuntelun lisäksi hyvä tuki hiljaisiin hetkiin.  Voisihan tätä tehdä luvun esimerkkiä seuraten myös yhdessä toisten kanssa?!

Ylistetään Jumalaa yhdessä Psalminkirjoittajan kanssa (31-37):” “Minä ylistän lauluin Jumalan nimeä, kunnioitan sitä kiitoksin…

Juha

Ps. 68

Matt. 16

Puheellamme ja sanoillamme on tärkeä merkitys itsellemme ja kuulijoille. Hyvistä sanoista esimerkkinä tartuin luvussa kohtaan, jossa käydään kirkkohistoriaankin vaikuttanut merkittävä keskustelu. Jeesus lähestyi oppilaitaan tehtävänsä kannalta tärkeällä kysymyksellä:” Kuka minä teidän mielestänne olen”? Pietari vastasi hänelle “Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika”! Tämä tunnustus oli Jeesukselle tärkeä. Hän sanoo rakentavansa kirkkonsa tälle tunnustuksen kalliolle. Se, että Pietari on ymmärtänyt tämän, on Jumalan työtä. Hän on nähnyt ja kuullut ja ottanut vastaan, ja sillä tavoin Jumala on luonut uskon hänen sydämeensä. Näin sitä uskoon tullaan kai vieläkin?

Tämän uskontunnustuksen jälkeen tapahtuu odottamattomia asioita. Aluksi Jeesus julisti Pietarin autuaaksi. Sitten Jeesus antaa Pietarille taivasten valtakunnan avaimet, papillisen kutsumuksen jatkaa Jeesuksen työtä ja tehtävää. Kirkkoisä Augustinus kirjoittaa tästä näin: ”Kirkko on saanut taivasten valtakunnan avaimet, jotta siinä toteutuisi Kristuksen veren ja Pyhän Hengen vaikutuksen kautta syntien anteeksisaaminen. Tässä kirkossa sielu, joka oli synnin tähden kuollut, herää jälleen eloon, elämään Kristuksen kanssa, jonka armo on meille pelastanut.”

Sitten Jeesus alkaa yllättäen puhua omasta kärsimyksestään ja kuolemastaan. Opetuslasten odotukseen Jeesuksen seuraamisesta ei tällainen puhe oikein sopinut. Kai heidänkin messiasodotus oli enemmän poliittisen vallan kuin Jumalan valtakunnan näköinen. Pietari reagoi  nopeasti pääsi taas yllättämään ryhtyen nuhtelemaan Jeesusta. Äsken Pietaria sanottiin autuaaksi, nyt Jeesus sanoo rajusti: ”Väisty tieltäni, Saatana.” Äsken Pietari oli kallio, nyt hän oli pahennukseksi. Hänen äskeinen tunnustuksensa oli Jumalan hänelle ilmoittama. Nyt hänen ajatuksensa eivät ole Jumalan, vaan ihmisten ajatuksia. 

Meidät on myös kutsuttu tunnustamaan uskoamme ja myös kärsimään ja näkemään vaivaa opetuslasten tekemisessä. Saamme kantaa yhteistä iestä Jeesuksen kanssa ja kulkea yhtä matkaa hänessä. Näin kadottaessamme oman elämämme saamme löytää uuden Jeesuksen yhteydessä, häntä katsellen ja seuraten. “Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle! (2.Kor 5:17)

Ps. 68:20-21 “Ylistetty olkoon Herra päivästä päivään. Meitä kantaa Jumala, meidän apumme. Jumala on meille pelastuksen Jumala. Herra, Herra pelastaa kuolemasta.”

Juha

Ps. 67

Matt. 15

Kysymys aterian puhtaudesta meni fariseuksilla ohi pääasiasta, sydämen puhtaudesta. Koska sydän oli kaukana Jumalasta ja hänen rakkaudestaan, pikkutarkkuus muissa asioissa oli turhaa. Kyse oli ihmisten tekemistä käskyistä, joilla oli tarkoitus päteä omissa ja toisten silmissä:” Teeskentelijöitä te olette!”(7) Pikkutarkat säännökset estivät Jumalan lain todellisen ymmärtämisen ja ihmisten säännöt syrjäyttivät Jumalan käskyt. Sydämen likaisuus on myös muun pahuuden lähde. Sydämen voi liata monella tavalla, mutta sen puhtautta kannattaa varjella, sillä se on koko elämän lähde. (Snl. 4:23)

Ihmisen sisin ratkaisee, mitä hänestä ulospäin ilmenee. Jos sisin elää rauhassa ja levossa, Jumalalle kiitollisena, myös ulos tulee hyviä asioita. “Sydän kun auki on, sinne Jeesus tekee asunnon.” Tämä vanha laulu tuli mieleen, sillä kyse on taas jo aiemmin esillä olleesta sanonnasta “sydämen kyllyydestä suu puhuu” (Matt.12:34). Jos sydän saa kasvaa Jeesuksen tuntemisessa ja rakkaudessa, ihmisen sisin voi muuttua myös rakastamaan Jumalaa ja lähimmäistä. Silloin saamme ehkä myös nähdä luvun loppuosan tavoin Valtakunnan läsnäoloa Jeesuksessa, jolloin sairaat paranevat ja nälkäiset ruokitaan!

Ps. 67:2 “Jumala olkoon meille armollinen ja siunatkoon meitä, hän kirkastakoon meille kasvonsa.”

Juha