Jeesus Kristus on uhrilakien täyttymys.
“Jos jo pukkien ja härkien veri ja saastuneiden päälle vihmottava hiehon tuhka puhdistaa ihmisen ulkonaisiin menoihin kelvolliseksi, kuinka paljon paremmin puhdistaakaan Kristuksen veri! Ikuisen henkensä voimalla hän on antanut itsensä virheettömänä uhrina Jumalalle, ja hänen verensä puhdistaa meidän omantuntomme kuoleman teoista, niin että voimme palvella elävää Jumalaa” (Hepr. 9:13-14).
Edellisessä luvussa Jeesus oli selkeästi puhunut opetuslapsilleen tulevista tapahtumista, kärsimyksistään, kuolemastaan ja kuolleista nousemisestaan.
Nyt saavutaan Jerusalemiin, Jeesuksen viimeisten päivien tapahtumapaikalle, jossa häntä olivat odottamassa pääsiäisjuhlille kokoontuva väki sekä uskonnolliset vallanpitäjät. Jeesus tuli näyttävästi sisään Jerusalemiin tietäen, että se oli samalla merkki kansalle ja varsinkin ylipapeille ja lainopettajille. “Iloitse, tytär Siion! Riemuitse, tytär Jerusalem! Katso, kuninkaasi tulee. Vanhurskas ja voittoisa hän on, hän on nöyrä , hän ratsastaa aasilla, aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa” (Sak.9:9).
Sama messiaaninen meno jatkuu temppelissäkin. Jeesus julistaa temppelin omaksi rukouksen huoneeksi, tekee lopun uhrieläinkaupasta, parantaa sokeita ja rampoja sekä ottaa vastaan lasten kunnianosoitukset Daavidin Pojalle. Ennen lähtöään kaupungista hän vielä muistuttaa ylipappeja ja lainoppineita Ps. 8:3 kohdasta, jossa tämä tilanne on jo ennalta kuvattu. “Ettekö ole koskaan lukeneet tätä sanaa!”
Seuraavaksi Jeesus opettaa opetuslapsia taas uskon ja rukouksen merkityksestä kiroamalla viikunapuun. Se voi liittyä edellisen päivän tapahtumiin, jossa Jumalan temppelistä, rukoushuoneesta, oli tehty markkinapaikka oman hyödyn, ei Jumalan asioiden ajamiseen. Näin viikunapuusta oli tullut hedelmätön. Rukous on tärkeä osa opetuslapsen elämää ja hyvän hedelmän tuottamista, johon Jeesus kutsuu mukaan. “Mitä tahansa te uskossa rukoillen pyydätte, sen te saatte” (22). Vaikka oma usko tuntuisikin heikolta, niin aina kannattaa rukoilla. Jumala on rikas antaja. Rukousta voi oppia ja keskittyä kiitoksella sen kohteeseen Jeesukseen, joka antaa meille kaiken hyvän lahjana. Näin ei tarvitse niin paljon murehtia omasta huonoudesta. Vastaava kertomus Mark. 11:25 opettaa vielä mielenkiintoisen asian rukoukseen liittyen:”Ja kun seisotte rukoilemassa, antakaa anteeksi, jos teillä on jotain jotakuta vastaan. Silloin myös teidän Isänne taivaissa antaa anteeksi teidän rikkomuksenne.”
Autuaita ovat puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan! (Matt. 5:8)
Juha
