Tekijä: Mika

2. Kun. 4

1. Kor. 13

2 Kun 4

Tämän päivän luvussa kerrotaan Elisan tekemistä ihmeistä. Niitä lukiessa tulee mieleen, että vastaavaa tapahtui Jeesuksen aikana. Kuolleen profeetanoppilaan leski sai Elisan ohjeiden avulla täsmällisen avun taloushuoliinsa. Yhdestä ruokaöljypullosta riitti öljyä kaikkiin tyhjiin pulloihin. Öljyä ei tullut liikaa, mutta ei liian vähänkään, vaan juuri tarvittava määrä. Tämä kertomus muistuttaa Jeesuksen sanoista: “Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin.” Matt 6:33.

Seuraavassa kertomuksessa avun saa varakas sunemilainen nainen. Nainen oli auttanut Elisaa antamalla tämän majoittua kodissaan. Nainen oli saanut ison rukousvastauksen saadessaan iäkkään miehensä kanssa lapsen. Lapsi kuitenkin kuoli ja Elisan rukousten avulla poika heräsi henkiin. Tämä oli ihmeistä suurin ja sellainen, josta jälleen tulee mieleen Jeesus. Vaikka kuolleista heräämiset ovat harvinaisia, niin Jeesuksen ylösnousemus avaa toivon näköalan kuoleman edessä.

1 Kor 13

Keskelle opetusta armolahjoista Paavali ottaa esille rakkauden tienä tai ympäristönä terveeseen lahjojen käyttöön. Silloin kun palvelemme lahjoilla toisia meidän on pyydettävä rakkautta näitä ihmisiä kohtaan. Esim. profetoimisen idea on välittää Jumalan rakkautta toisille ja siksi tuota lahjaa käytettäessä rakkaus luo terveen toimintaympäristön. 

Jakeesta neljä alkaa luettelo siitä, millainen rakkaus on. Ensimmäiseksi mainitaan kärsivällisyys. Harvoin olen pysähtynyt tuohon luetteloon, mutta viime aikoina se on jollain tavalla koskettanut. Kärsivällisyys on asia, jota tarvitsemme niin ihmissuhteissa kuin sairauksien kanssa kamppaillessa tai Jeesuksen seuraamisessa. Kärsivällisyys on asia, jota opitaan silloin, kun elämässä on hankalia vaiheita. Meistä ei tule kärsivällisiä silloin kun kaikki sujuu hyvin.

Taitaa olla tuttu ajatus lukea tätä lukua niin, että sana rakkaus vaihdetaan sanaan Jeesus. Silloin saamme uutta näkökulmaa tekstiin: Jeesus on kärsivällinen, Jeesus on lempeä…

Tämä lukuohjelma on ollut itselleni tärkeä. Jatkan lukuohjelman seuraamista, vaikka jäänkin nyt pois kirjoittajaringistä. 

Mika

2. Kun. 3

1. Kor. 12

2 Kun 3

Elisan antama ohje Josafatille ja Joramille oli erikoinen heidän kärsiessään janosta. Kuninkaat olivat lähteneet sotimaan huonosti valmistautuneina eivätkä kysyneet neuvoa Jumalalta. Elisan ohjeen mukaan sotajoukon piti kaivaa kuoppia kuivuneeseen puronuomaan. Sateesta ei ollut tietoakaan, mutta onneksi kuninkaat tottelivat Elisaa. Vettä tuli paljon ja sitä jäi kaivettuihin vesikuoppiin niin eläimiä kuin ihmisiä varten. Ilman kuoppia vesi olisi virrannut ohi, eikä sotajoukolle olisi jäänyt mitään.

Kuulin joskus selityksen, jossa kuoppien kaivamista verrattiin rukoukseen. Rukous valmistaa ihmisiä niin, että Jumalan suunnitelmat ja apu voidaan ottaa vastaan. Nyt on siis aika rukoilla niiden ihmisten ja asioiden puolesta, jotka Jumala meidän sydämellemme on laittanut. 

1 Kor 12

Tänään siirrytään armolahjoihin. Tämän luvun alussa käytetään viittä erilaista ilmaisua kuvaamaan armolahjoja ja niiden merkitystä. 

Jae neljä ilmaisee, että armolahjoja on monenlaisia, en voi ansaita niitä. Kyse on Jumalan lahjoista, armosta. Voin kuitenkin pyytää lahjoja, tavoitella niitä. 1 Kor 14:1. mukaan niitä tulee tavoitella innokkaasti!

Jakeessa viisi puhutaan palvelutehtävistä. Armolahjat eivät ole itseisarvo, vaan ne tähtäävät johonkin. Voimme olla mukana Jumalan suunnitelmissa. Armolahjat ovat Pyhän Hengen antamaa varustusta niitä tehtäviä varten, jotka saamme häneltä.

Jae kuusi puolestaan puhuu Jumalan voiman vaikutuksista. Joihinkin lahjoihin liittyy erityinen Jumalan voiman kokeminen. Parantaminen on tästä yksi esimerkki.

Jakeessa seitsemän sanotaan, että Henki ilmenee itse kussakin erityisellä tavalla yhteiseksi hyödyksi. Mahtava ajatus, että itse kussakin erityisellä tavalla. Olemme persoonia ja jokaisella on oma kutsunsa, jolla rakentaa seurakuntaa. 

Rukoillaan, että saisimme rakentua runsaasti armolahjojen kautta.

Mika

2. Kun. 2

1. Kor. 11

2 Kun 2

Elisa oli ilmeisesti ollut jo jonkin aikaa Elian seurassa valmistautumassa profeetan tehtävään. Elia oli varsin yksinäinen profeetta ja Elisan myötä hän lienee saanut tärkeän työparin itselleen. Viime viikon luvussa, 1 Kun 19, Horebilla Elia sanoi olevansa ainut Jumalalle uskollinen koko kansan keskellä. Se oli ilmeistä liioittelua, sillä Jumala sanoi hänelle uskollisia olleen 7000. Samassa yhteydessä Jumala käski Elian voidella Elisan seuraajakseen. Heistä tuli ilmeisen läheiset, sillä tämän päivän luvussa Elisa kutsuu Eliaa isäkseen, 2 Kun 2:12.

Elisa sai osansa Elian voimasta ja hän teki suuria ihmeitä, jotka ilmiselvästi vahvistivat hänen asemansa Herran profeettana.

1 Kor 11

Korintin seurakunnassa oli monia ongelmia. Ehtoollinen oli yksi Paavalin esille ottamista ongelmista. Meidän on vaikea samaistua korinttilaisten tilanteeseen, sillä tapamme viettää ehtoollista on hyvin erilainen. Meillä ehtoolliseen ei liity varsinaista ruokailua.

Miksi ehtoollinen on kristitylle niin tärkeä? Ehtoolliseen liittyy useita ulottuvuuksia.

Siinä kiinnitetään huomio ristiinnaulittuun Jeesukseen. Meidän on jollain tavalla helpompi uskoa anteeksiantoon kun saamme nauttia ehtoollista. Ehtoollisella ei vain muistella, vaan siinä myös kohdataan Jeesus. Tämän takia ehtoollinen voi olla myös parantumisen paikka. 

Ehtoollinen on yhteinen juttu. Mennessäni ehtoolliselle voin tunnustautua Jeesuksen seuraajaksi. Olen osa seurakuntaa. Minulle ehtoollinen on myös kiitoksen ja ylistyksen paikka. Joskus se on erityisesti rukouksen paikka. Olkoonpa tilanteemme mikä tahansa, niin olemme tervetulleita ehtoolliselle. 

Mika