Tekijä: Mika Mouhu

Neh. 12

1 Kor. 10

Israelin kansan elämä ei ollut mitenkään esimerkillistä luvattuna kansana. Heidän esimerkkinsä tuodaan tässä jopa varoituksena meille. Paavali luettelee tässä luvussa muutamia asioita, jotka johtavat poispäin Jumalan valtakunnasta. Niiden harjoittaminen ei kuulu kristityn elämään, Paavali luettelee muutamia esimerkkejä Israelin eli Paavalin oman kansan historiasta. Hän mainitsee siveettömyyden, epäjumalan palvelemisen, Herran kärsivällisyyden koetteleminen. Näillä teoilla oli seurauksena kuolema. 

Paavali käyttää aika voimakkaita esimerkkejä, jotka tuovat itselle jopa pelkoakin Jumalan hylkäämisestä. Pitää kuitenkin muistaa, että Jumala armahti ne israelilaiset, jotka kääntyivät hänen puoleensa poispäin noista teoista. Ne taas jotka jatkoivast synnin tekemistä kohtasivat kuoleman. Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa. Paavali muistuttaa, että varoitukset on tarkoitettu oikealle tielle ohjaamiseksi. Hän muistuttaa että kiusauksia tulee, mutta ne eivät ole ylivoimaisia, hänellä on aina valmistettu pois pääsy siitä. Jumala on jokaisen kiusauksen hetkellä meidän kanssamme, kun turvaamme häneen saamme voiman ja armon. Vielä täytyy muistaa ettei Jumala ole kiusaaja. Meitä kiusaa oma syntisyytemme, mutta Jumalan voima on suurempi kuin syntisyytemme.

Luvun lopussa muistutetaan jälleen siitä kuinka meidän tulisi elää lähimmäinen huomioiden: en etsi omaa etua, vaan muiden parasta, jotta he pelastuisivat. Kaikkien kanssa tulisi pyrkiä tulemaan toimeen. Se ei ole aina helppoa ja  vaatii työtä itsensä kanssa. Olen huomannut, että siihenkin Jumala antaa kärsivällisyyttä ja viisautta. Toki konflikteja tulee, mutta nekin pitäisi pystyä ratkaisemaan. Työyhteisössä ei ole aina itselle mieluisia ihmisiä ja yhteentörmäyksiä tulee, mutta nekin pitäisi pystyä selvittämään. Itse olen huomannut, että oman virheen rehellinen myöntäminen usein auttaa sdisn ratkaisemisessa. Herra anna tällekin päivälle voimasi kestää kiusauksia. Vahvista voimallasi meitä ja varjele kaikelta pahalta. 

Mika

Neh. 11

1 Kor. 9

Evankeliumin julistajan tulee saada palkkaa työstään. Evankeliumin julistaja tässä luvussa tarkoittaa koko päiväisesti työtä tekevää julistajaa. Miten pärjöisimme ilman palkattuja henkilöitä? Emme pärjäisi. Kohtaamispaikka ei toimisi ilman palkattuja työntekijöitä eikä toki ilman oman työn ohessa erilaisiin tehtäviin osallistujia. Jonkun pitää johtaa meitä vapaaehtoisia, tarvitaan kokoaikaisia johtajia, jotka näkevät kokonaisuuden. Paavali joutui monesti jäämään pois teltantekijä työstään, koska ei vain ehtinyt tehdä kaikkea evankeliumiin liittyvää työtä.Hän puolustaa tässä muiden työntekijöiden oikeutta saada palkkaa. Hän joutui kuitenkin puolustamaan myös itseään, asemaansa taas kerran. Kovin vaikea oli joidenkin hyväksyä johtajuutta, ehkä joku vastusti palkan maksamistakin. Ei ollut helppoa johtaa seurakuntaa. 

Lopuksi Paavali puhuu kurinalaisesta elämästä käyttäen jopa sanoja, jossa iskut kohdistuvat hänen ruumiiseensa. Ei kai hän puhu itsensä kiduttamisesta, niin kuin joissakin maissa ihmiset tekevät? Ei hän sellaisesta mielestäni puhu, vaan siitä kuinka meidän tulee pysyä uskollisena Jumalan palvelijana. Herra anna tänäänkin voimaa palvella sinua uskollisesti. Siunaa työntekijöitämme ja anna heille kaikki tarpeellinen taloudellinen ja henkinen tuki. Auta meitä kaikkia olemaan omalla paikallamme tukemassa toinen toisiamme ja anna viisautta keskittyä asioihin, jotka olet meille antanut tehtäväksi tehdä sen voiman mukaan, mikä kullakin on.

Mika

Neh. 10

1 Kor. 8

Toisen ihmisen huomioon ottaminen on yksi uuden testamentin keskeisistä sanomista. Mitä tahdotte teille tehtävän tehkää se toiselle. Tieto siitä, että epäjumalat eivät olleet mitään ei vapauttanut heikomman lähimmäisen huomioon ottamisesta. Rakkauden piti ohjata tässäkin ihmisen tekemistä eikä tiedon. Tieto voi viedä tuhoon heikon omantunnon kanssa kamppailevan ihmisen. Tässä tapauksessa kyse oli epäjumalanpalveuksessa käytetyn lihan syömisestä. Kristityllä oli lupa syödä lihaa, mutta jos teko johti heikomman ajatukseen, että hän voikin palvella epäjumalia, niin silloin tieto on johtanut tekoja eikä rakkaus. Mitkä ovat tekoja, jotka voivat johtaa heikon omantunnon omaavan lähimmäisen tekemään syntiä? Näitä pitää itse miettiä omissa ratkaisussa. Tärkeintä huomioida lähimmäinen ja toimia rakkauden eikä tiedon mukaisesti. ”Näin ollen: jos ruoka viettelee veljeni syntiin, en ikinä enää syö lihaa, jotta en viettelisi veljeäni.” Tässä lauseessa jotenkin kiteytyy tietynlainen ehdottomuus suhteessa itseen ja suhteessa lähimmäiseen. Taas kerran muistutus siitä kuinka kristittynä tule elää muut huomioiden.  Helppoahan se ei ole ja voi olla usein hyvinkin hankalaa, mutta voisiko olla kuitenkin hyvä aina välillä pohtia omia tekoja suhteessa lähimmäiseen. Herra ohjatkoon sinun rakkautesi tekojani.

Mika