Tänään jatketaan Jumalan lapsena olemisen pohdiskelua. Tämän päivän tekstit puhuttelivat minua siitä että on Jumalallakin rajansa kuinka paljon lapsen asemaan voimme vedota. Tässä kukin meistä joutuu aika tiukoille, luulisin.
Lisäksi elämässä joudumme usein tilanteisiin joissa oikealla tavalla toimiminen ei ole yhtä selkeää ja suoraviivaista kuin raamatussa esitetään. Kuitenkin: “Meidän ei pidä väsyä tekemään hyvää” uuden testamentin luvussa sanotaan.
Rohkaisevaa on se, että aina voi palata Jumalan luo. Sanoa Jumalalle että olen lapsenkaltainen ja tarvitsen anteeksiantoa, tukea, rohkaisua ja oppia kaikkeen toimintaani.
Tomppa