2. Moos. 26, Joh. 8

2. Moos. 26 Joh. 8

”Kun he tiukkasivat häneltä vastausta, hän suoristautui ja sanoi: »Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven.”.” (Joh. 8:7)

Apostoli Paavali vahvistaa Jeesuksen opetuksen, kun hän kirjoittaa siitä, miten ”kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat vailla Jumalan kirkkautta” (Room. 3:23). Synti istuu meissä ihmisessä hyvin tiukassa. Oma lukunsa on, että naapurin synnit on paljon helpompi nähdä kuin omat synnit. Tuomitsevaa asennetta toista ihmistä kohtaan ei yleensä tarvitse kovin syvältä itsestään lähteä etsimään. Toisten syntien tarkkailusta ja tuomitsemisesta Jeesus varoittaa vuorisaarnassaan (Matt. 7:1-5).

Ellemme usko Jeesukseen, kuolemme synteihimme (Joh. 8:24). Jeesus kutsuu meitä valoon (Joh. 8:12) ja vapauteen (Joh. 8:31-32).

Auta, Jeesus, uskomaan sinuun! Auta elämään valossa ja vapaudessa, jotka sinä annat ja vaikutat!

Pekka

2. Moos. 25, Joh. 7

2. Moos. 25 Joh. 7

”Joka tahtoo noudattaa hänen tahtoaan, pääsee kyllä selville siitä, onko opetukseni lähtöisin Jumalasta vai puhunko omiani.” (Joh. 7:17)

Tämä jae on ollut minulle erittäin merkityksellinen siitä asti, kun tulin uskoon. Vuoden 1992 käännös ei kuitenkaan mielestäni tavoita sitä syvyyttä, joka jakeeseen sisältyy. Vuoden 1938 käännöksessä jae kuului näin: ”Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani.”

Raamatunselitysopas Novumin mukaan jakeessa käytetty verbi, joka edellä on käännetty ’päästä selville’ ja ’tuntea’, voitaisiin kääntää ’tietää’, ’tuntea’, ’oppia tuntemaan’, ’huomata’, ’ymmärtää’, ’osata’ ja ’tunnustaa’. Novumin mukaan verbi ”kuvaa usein läheistä ja luottamuksellisesta suhdetta kahden henkilön välillä’. Vanha käännös mielestäni tavoittaa paremmin tämän näkökulman, jossa keskeistä on se, että Jeesuksen opetuksista vakuuttuminen perustuu läheiseen suhteeseen hänen kanssaan. Kyseessä ei ole siis ensisijaisesti tiedollinen ymmärtäminen, joka mielestäni on uudessa käännöksessä näkökulmana.

Kiitos, Jeesus, että voimme sinut tuntea ja vakuuttua sinusta ja opetuksistasi! Kiitos, että käytät tähän kaikkia aistejamme ja koko olemustamme etkä pelkästään järjellistä ymmärrystämme!

Pekka

2. Moos. 24, Joh. 6

2. Moos. 24 Joh. 6

Kertomus, jossa Jeesus ruokkii viidellä leivällä ja kahdella kalalla viisituhatta miestä ja lisäksi toisen mokoman naisia ja lapsia, on ainut kaikissa neljässä evankeliumissa kerrottu tunnusteko. Sen vuoksi sitä voidaan pitää Jeesuksen tunnusteoista merkittävimpänä.

Kun Jeesus kysyi opetuslapsiltaan, mistä nälkäiseksi käyville ihmisjoukoille saisi ostettua syötävää, Filippus otti heti esille laskimen ja selvitti, ettei edes kahdensadan päivän palkka, kaksisataa denaaria, riittäisi ihmisten tarvitseman ruokamäärän ostamiseen. Andreas sen sijaan oli kulkenut ihmisjoukossa ja havainnut, että paikan päällä olevilla ihmisillä oli resursseja, joiden perään Jeesus kyseli. Ainakin pikkupoika, jolla oli eväänä viisi ohraleipää ja ja kaksi kalaa.

Filippus, Andreas ja muut opetuslapset sekä koko kansanjoukko saivat unohtumattoman opetuksen. Kun pienen pojan vaatimattomat eväät annettiin Jumalalle, Jumala ruokki niillä tuhansia ihmisiä. Ruokkimisihme ei ollut silmänkääntötemppu, ja siitä todisteena olivat jäljelle jääneet kaksitoista korillista leipää.

Mikä on se vähä, jota sinä ja minä suojelemme omassa ”nyssäkässämme”?  Jumala voi ottaa käyttöönsä senkin ja moninkertaistaa sen tuoman siunauksen.

Heli