Kategoria: Luemme Raamattua

Aam. 9

Room. 12

Paavali siirtyy Roomalaiskirjeen käytännölliseen osaan. Jakeet 9-21 sisältävät monia tärkeitä ja hienoja ajatuksia ja opetuksia. Kun niitä alkaa miettiä tarkemmin, tajuaa, ettei niiden noudattaminen ole kovin helppoa missään ihmisyhteisössä – perheessä, suvussa, työpaikalla, seurakunnassa, harrastusryhmissä, yhteiskunnassa, maiden välillä jne. Tuntuu helpommalta miettiä sitä, missä Paavalin neuvojen mukaista toimintaa ei ole kuin missä sitä on.

Kaikki ihmiset kaikkialla tarvitsevat mielen muutosta ja uudistusta (Room. 12:2). Vain siten ihmisyhteisöt voivat muuttua. Olenko itse tänään valmis siihen, että annan koko elämäni pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi? Paavalin mukaan tämä järjellistä, vaikka maailma ja sielunvihollinen yrittävät vakuuttaa, ettei siinä ole mitään järkeä. Kumman puolelle kallistun?

Pekka

Aam. 8

Room. 11

En ole koskaan käynyt Israelissa enkä tunne juutalaista elämänmenoa enkä kulttuuria juuri lainkaan. Olen pääosin sen tiedon varassa, mitä olen Raamatusta ja uutisista lukenut. Todennäköisesti seuraavia havaintojani voidaan pitää pinnallisina ja stereotyyppisinä, mutta tällainen ymmärrys minulle on syntynyt.

Uutisten perusteella Israel elää edelleen hyvin vihamielisessä ympäristössä, kuten oli myös Vanhan testamentin aikana. Vaikka se on ymmärtääkseni Lähi-idän ainoa demokraattinen maa, sitä ei muissa demokraattisissa maissa näytetä arvostettavan kovin paljon lukuun ottamatta Yhdysvaltoja. Palestiinalaiskysymys jakaa suhtautumista Israeliin vahvasti, mikä on ymmärrettävää. Käsittääkseni nykypäivinä Israelin kansa on maallistunutta ja sekulaaria, minkä vuoksi Paavalin käsitys Israelin pelastumisesta näyttää aika kaukaiselta asialta (Room. 11:25-27).

Olemme viime vuosina nähneet, että odottamattomia ja erikoisia asioita voi tapahtua varsin yllättäen. Israel on Jumalan omaisuuskansa, ja sitä koskevat monet Jumalan lupaukset. Emme onneksi tiedä, mitä ja milloin tapahtuu, mutta Israelin kansan kohtalo ja tulevaisuus liittyvät keskeisesti Jumalan pelastussuunnitelmaan.

Pekka

Aam. 7

Room. 10

Aamoksen näyistä (Aam. 7:1-6) mieleeni nousi uni, jonka näin kauan sitten, kun olin paljon nuorempi. Unessa näin puolitutun ihmisen kuolinilmoituksen. Uni ahdisti minua todella paljon, koska tämä ihminen oli myös nuori, hänellä oli perhe ja pieniä lapsia. Mielessäni irtisanouduin unesta ja rukoilin, ettei tämä saa tapahtua.

En muista, kuinka kauan tästä meni, mutta ”törmäsin” kyseiseen ihmiseen jossakin tilanteessa. Hän kertoi, että hän oli hyvin täpärästi välttänyt onnettomuuden, joka olisi ollut kohtalokas. Sitäkään en muista, kerroinko hänelle unesta. Minulle tapaus oli hyvin merkityksellinen rukousvastaus, joka opetti sen, että jos ja kun näen tällaisia ahdistavia ja/tai varoittavia unia, muutan ne rukouksiksi.

Pekka