Ps. 71, Luuk. 21

Ps. 71  

Vanhuksen rukous

Sairastin jouluna influenssan. Se tuli onneksi melko lievänä, mutta kuitenkin livenä, vaikka olin ottanut rokotuksen. Sairastaessa tuli usein mieleen, että tällaistako on olla vanha ja väsynyt. Väsymys piti otteessaan viikon verran. Oli aika miettiä elettyä elämää. Siksi tämä psalmi on kyllä hyvää ja ajankohtaista luettavaa. Se julistaa Jumalan hyvyyttä, suuruutta ja uskollisuutta läpi koko elämän, jollaista itsekin olen saanut kokea. Lisäksi siinä tulee esiin kiitollinen ja rakkaudellinen suhde Jumalaan. Psalmin vanhus on myös edelleen aktiivinen. Hän kiittäen rukoilee ja haluaa kertoa Jumalasta tuleville sukupolville. “Minä julistan uskollista hyvyyttäsi ja alati sinun apusi runsautta, jonka mittaa ja määrää en tiedä. Herra, minun Jumalani, minä kerron sinun voimateoistasi ja julistan vanhurskauttasi, sinun, ainoan. Jumala, sinä olit opastajani jo kun olin nuori, ja tähän päivään asti olen saanut kertoa ihmeistäsi”  (15-17). Siinä on meille senioreille esimerkkiä tähänkin elämänvaiheeseen!

Luuk. 21

Lopun ajan tapahtumat ovat sellaiset, jonka kaikki tulevat huomaamaan. Tulee eksytyksiä, sotia, taivaiden voimien järkkymistä, nälänhätää ja sairauksia. Kristityt joutuvat vainon kohteeksi ja heitä myös surmataan ja vangitaan. Maan päällä ovat kansat ahdistuksen ja epätoivon vallassa.  

Näitä kaikkia tapahtuu koko ajan, jos on uutisiin uskomista. Nyt on meneillään niin isoja asioita, että puhutaan luonnonvoimien järkkymisen lisäksi myös geopoliittisten mannerlaattojen nopeasta muutoksesta. Ehkä viimeisiä tapahtumia saa vielä odottaa, mutta nyt on jo sellainen mieli, että mitä tahansa voi näköjään tapahtua. Puhutaan uudesta maailmanjärjestyksestä, joita suuret mahtivaltiot  ovat toisilleen sallimassa. Viesti on yksinkertainen ja vaarallinen: kun valta ja etu niin vaativat, sopimukset väistyvät voiman tieltä. Ei siis ihme, että “maan päällä ovat kansat ahdistuksen ja epätoivon vallassa”.

Tämä kaikki lamaannuttaa. “Kaikki lamaantuvat pelosta odottaessaan sitä, mikä on kohtaava ihmiskuntaa, sillä taivaiden voimat järkkyvät” (26). Meitä kristittyjä ei ole kutsuttu pessimismiin eikä epätoivoon vaan liikkeelle lähtemiseen. “nostakaa rohkeasti päänne pystyyn, sillä teidän vapautuksenne aika on lähellä” (28). Miten se on mahdollista? Muutama ajatus löytyi luvusta.

  • Se on mahdollista siksi, “ että Jumalan valtakunta on lähellä” (31). Jumalalla on viimeinen sana sanottavana, satoipa sitten taivaalta rakeita tai raketteja. 
  • Toinen mikä pitää meidät pystyssä on Jumalan sana ja siihen turvautuminen: “Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa”(33).
  • Pysykäämme valveilla! Meitä kehotetaan myös valvomaan ja varjelemaan sydäntämme etteivät huolet tai päihtymys pääse turruttamaan. (34,35)
  • Luottakaamme rukouksen voimaan! Sen avulla selviämme kaikesta. (35)

Lopuksi vielä lesken ropoon viitaten hyvä jae meille antamisesta:”Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teidät, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla”(Room. 12:1).

Juha