2. Moos. 33, 2. Piet. 1

2. Moos. 33

2. Piet. 1

Mooses oli hyvin läheinen Jumalan kanssa. Hän ei suostunut tinkimään Jumalan läsnäolosta: ”Älä vie meitä täältä pois, ellet itse kulje kanssamme” (2. Moos. 33:15). Mooses riippui Jumalassa kiinni, vaikka Jumalan antama tehtävä tuntui välillä liian haastavalta.

Joosua oli samanlainen. Hän vaali elämässään Jumalan läheisyyttä. Hän ei poistunut Jumalan läsnäolon paikasta, ilmestysmajasta (kts. 2. Moos. 33:11). Tulee sellainen mielikuva, että Jumala valmisteli Joosuaa tulevaan tehtäväänsä Mooseksen seuraajana, kansan johtajana. Joosua oli latautumassa ja varustautumassa tehtäväänsä Jumalan läsnäolossa. Hän oppi tuntemaan Jumalaa. Tärkeintä hänen tulevassa tehtävässään ei olisi inhimilliset johtajan kyvyt, vaan Jumalan läheisyys. Jumala vakuutti läsnäolostaan Joosuaa vielä hänen tehtävän alussa: ”’Ole rohkea ja luja, älä pelkää äläkä lannistu. Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi kaikilla teilläsi.'” (Joos. 1:9)

Kansa seurasi telttojensa ovelta, kun Mooses meni Jumalan läsnäolon paikkaan (kts. 2. Moos. 33:8). Nyt uudessa liitossa, Jeesuksessa, meille kaikille on auennut tie Jumalan läsnäoloon.

”meillä on siis täysi oikeus astua sisälle kaikkeinpyhimpään, koska Jeesus on uhrannut verensä” (Hepr. 10:19)

Hänen tuntemisensa ja voimansa ei varusta vain tiettyjä, vaan meidät kaikki.

”Hänen jumalallinen voimansa on antanut meille lahjaksi kaiken, mikä kuuluu tosi elämään ja jumalanpelkoon. Olemmehan päässeet tuntemaan hänet, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja voimallaan.” (2. Piet. 1:1)

Jospa tänään alkava New Wine -kesätapahtuma saisi olla tällainen Jumalan läheisyyden ja läsnäolon latautumispaikka meille. Nähdään illalla ilmestysmajas…, ei kun siis Himoksen teltassa.

Topi