Hedelmä ja puu. Matteuksen evankeliumissa Jeesus ensin puhuu niin kuin se, jolla on valta. Sitten hän tekee tunnustekoja, joilla osoittaa, että hänellä on valta. Jeesuksella on valta yli kaikkien luonnonvoimien ja sairauksien, sekä näkyvässä että näkymättömässä maailmassa. Matteuksen 12. luku jatkaa samasta teemasta: sanat ja teot kuuluvat yhteen, hedelmästään puu tunnetaan (jae 33). Kansan opettajat väittivät Jeesuksen karkottavan pahoja henkiä paholaisen, Beelsebulin voimalla, ja yrittivät leimata Jeesuksen teot pahoiksi. Jeesus kumosi tämän väitteen täysin ristiriitaisena; miten Paholainen voisi karkottaa itsensä?
Se on jo täällä. Jeesuksen sanat sekä teot viittasivat ja osoittivat aivan toista kuin mitä fariseukset ja muut kansan opettajat väittivät. Jeesus sanoi: ”Mutta jos minä karkotan pahoja henkiä Jumalan Hengen voimalla, silloinhan Jumalan valtakunta on jo tullut teidän luoksenne.” Vuosisatoja täyttymystä odottanut Jumalan suuri lupaus oli nyt käsillä mutta harva oivalsi ja uskalsi nähdä sen.
Oikea tie. Miksi Jeesuksen jumaluutta oli ja on niin vaikea nähdä ja uskoa? Fariseukset uskoivat olevansa oikealla tiellä ja vaalivat vanhurskautta kaikin keinoin, joita vain keksivät. Silti he menivät harhaan. Psalmi 37 lupaa, että ”kun Herra ohjaa askeleita, ihminen kulkee oikeaa tietä. Jos hän horjahtaakin, ei hän suistu maahan, sillä Herra pitää hänestä kiinni.” (Psa 37:23 -24). Sama psalmi myös sanoo, että nöyrät perivät maan. Tässä fariseukset olivat menneet tässä harhaan. Siinä myös meidän on helppo harhaantua. Nöyryys oli unohtunut ja Jumalan seuraamisen sijaan tullut omat ajatukset ja vallanhimo. Jeesuksen vastaan ottaminen vaatii kaikesta omasta uskosta ja omasta voiman tunnosta luopumista. Tässä on rukousaihetta meille sekä itsemme että lähimmäisten puolesta: saada luopua kaikesta turhasta, jotta Jeesus saisi tilaa tulla.
Heli