Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! (Joh. 1:29)
Vertauksen viinitarhan työmiehistä voi vielä ajatella liittyvän edellisen luvun kysymykseen Jeesuksen seuraamisen palkasta. Vertauksen mukaan kaikille työntekijöille on luvassa sama palkka riippumatta työn keston ja palvelun määrästä. Se kuulostaa kyllä aika epäreilulta, mutta kertoo Jumalan valtakunnan arvoista ja periaatteista. ”Kai minä saan omallani tehdä mitä haluan” (15). Armo ja pelastus eivät perustu tekoihin tai työn kestoon, vaan ovat anteliaan Jumalan lahjaa. Toisaalta mieleen tulee myös vanhempi veli tuhlaajapoikavertauksessa, jonka palvelemisen ilo oli jo hävinnyt. Riittääkö minulle, että saan armahdettuna syntisenä olla mukana Jumalan suuressa suunnitelmassa omalla paikallani ja lahjoillani?
Sebedeuksen poikien äiti ei ehkä ollut paikalla kuulemassa äskeistä opetusta. Hän huolehtivana äitinä pyytää Jeesukselta palvelusta pojilleen. Se on muiden opetuslasten mielestä epäreilua ja herättää närää. Jeesus ei lupaa pojille valtaistuinpaikkaa hänen lähellään, vaan kärsimystä ja kuolemaa uskon tähden. Sen sijaan Jeesus kehottaa kilvoittelemaan toisten palvelemisessa, sillä se on oikeaa suuruutta!
Tämän jälkeen Jeesus osoittaa seuraajilleen, mitä tarkoitti se, että Ihmisen Poika tuli palvelemaan. Hän osoittaa rakkauttaan kahta sokeaa kohtaan. Vaikka ihmiset käskivät heidän olla hiljaa, niin he huusivat entistä kovemmin:“Armahda meitä, Herra, Daavidin Poika.” Nämä kaksi saivat mitä pyysivät ja lähtivät seuraamaan Jeesusta. Jokohan opetuslapsilla usko kasvoi sinapinsiemenen kokoiseksi?
Jeesus, anna sydän avara, joka rakastaa ja iloitsee yhteisestä ikeestä kanssasi!
Juha