Sopivaa tahtia. 5. Mooseksen kirjan 7. luvussa Jumala sanoo että hän karkotti israelin viholliskansat vähitellen israelilaisten tieltä, ei kerralla. Syykin kerrottiin. Muutoin villieläimet olisivat ehtineet levitä hävitettyihin kaupunkeihin ja kyliin ja israelilaisilla olisi ollut vastassaan petoeläintein ”armeija”.
Minulle tämä raamatunkohta on vuosien ajan muistuttanut Jumalan suuresta viisaudesta ja rakkaudesta minua ja meitä kohtaan. Jumala tietää, mitä tahtia meidän vapautuksemme erilaisista riippuvuuksista ja muista sielumme vihollisista tai ihan fyysisistä uhkista voi edetä niin, että me kestämme sekä fyysisesti että psyykkisesti. Kun Jumala ohjaa elämäämme ja seurakuntaamme, hän toimii kaikessa meidän parhaaksemme. Hän myös tietää, mikä on meille parasta pitkällä aikavälillä ja iankaikkisuudenkin näkökulmasta.
Juuria myöten pois. En uskalla enkä osaa teologisesti selittää, miten rakastava Jumala voi yhden kansan vuoksi tuhota muita kansoja niin surutta, kuin Vanhassa testamentissa Israelin kansan viholliskansoja. Sen me sen sijaan tiedämme, että Jumala on jotain niin kirkasta, täydellistä ja pyhää, että me tämän päivän uskovat emme tahdo tajuta sitä. Jumalalle ei kelpaa mikään vähänkään tahrainen, saati täysin jumalaton.
Markuksen evankeliumin 9. luvussa Jeesus käsittelee aika lailla samaa asiaa. Hän sanoo kärjistäen, että syntiin viettelevä käsi, jalka tai silmä on hakattava tai revittävä pois. Jeesus ei varmastikaan tässä kohtaa tarkoittanut, että nuo ruumiinosat tulisi amputoida, vaan sitä, että paha on kitkettävä juurineen pois, ennen kuin se ulottaa lonkeronsa meihin niin vahvoina, että se vie mennessään. Jeesus tunsi Jumalan pyhyyden. Hän tiesi, että synnin kanssa ei ole leikkimistä.
Vieraslajeista tiedämme, että kun niille ei Suomen luonnosta löydy luonnolisia kilpailijoita, ne alkavat nopeasti rehottaa kaikilla tien pientareilla ja syrjäyttävät alkuperäiset niittykasvit tieltään. Kun ne ovat levinneet laajalle, niitä on lähes mahdotonta enää saada tuhottua. Korkeintaan niistä pystyy pitämään vapaana rajattuja alueita, joihin ihmisen resurssit riittävät.
Heli