Israelilaisia huijataan ja he tekevät sinisilmäisesti liiton kansan kanssa, joka alkuperäisen Jumalan suunnitelman mukaan olisi ollut syytä hävittää. He menevät lankaan ja päätyvät ratkaisuun ”kysymättä neuvoa Herralta…” (jae 14).
Israelilaiset joutuvat tilanteeseen, jossa ei ole enää selkeää oikeaa ja hyvää ratkaisua: Jos he hävittävät kansan, he rikkovat tekemänsä liiton. Jos he taas eivät hävitä kansaa, alkuperäinen suunnitelma ei toteudu. Pattitilanne.
Kun tehdään ratkaisuja kysymättä neuvoa Herralta, joudutaan usein lopulta tällaisiin tilanteisiin, jossa hommat menevät solmuun, mutkistuvat ja lopulta ollaan keskellä sellaista tilannetta, jossa ei ole enää selkeää hyvää ratkaisua.
Onneksi Jumala on uskollinen ja auttaa eteen päin näistäkin solmuista.
Profetoimisemme ja tietämisemme on vajavaista. Ne eivät tavoita täysin täydellistä tietoa ja Jumalan olemusta, vaan jäävät aina vajaiksi. Kun kohtaamme Jeesuksen kasvoista kasvoihin tämä kaikki vajaa tulee turhaksi, koska näemme Täydellisen.
Tässä luvussa rakkautta ylistetään suurimpana. ”Jumala on rakkaus” (1. Joh. 4:16). Joskus olen kuullut sanottavan, että ”Jumala on rakkaus, mutta hän on myös pyhä”. Ikään kuin pyhyys olisi jotain muuta kuin rakkautta. Eihän Jumalan olemuksessa voi olla ristiriitaa.
Jumala on rakkaus ja tästä kumpuaa kaikki muut Jumalan ominaisuudet, olematta millään tavalla ristiriidassa rakkauden kanssa. Jumala on rakkaus, joka on pyhää: Täydellisen puhdasta, oikeudenmukaista, vääryyden pois polttavaa. Sana ”pyhä” kuvaa rakkauden olemusta, joka Jumala on.
Tässä luvussa tätä Jumalan rakkauden olemusta kuvaillaan käytännöllisesti. Miltä rakkaus näyttää pikkurahoiksi muutettuna. Tämän rakkauden olemuksen käytäntöön muutettuna me näemme myös Jeesuksen elämässä.
Topi