Israel on kansana merkittävässä taitekohdassa. Tähän asti heitä on johtaneet profeetat, joita Jumala on tarvittaessa nostanut kansan joukosta. Samuel kysyy kansalta, onko hänen toiminnassaan ollut puutteita ja kuvailee, kuinka Jumala on heitä auttanut kun he ovat sitä tarvinneet. Rivien välistä kuulen kysymyksen ”Onko teillä syytä olla tyytymättömiä?” Vaikka toivomus kuninkaasta loukkasi Jumalaa, kansalle annettiin nyt kuningas. Samuel korostaa, että vaikka kansaa johtaa jatkossa kuningas, perusta pysyy samana. He ovat Jumalan kansa ja jos he haluavat menestyä, heidän on seurattava Herraa. Sateet vääränä vuodenaikana vahvistivat Samuelin sanat ja kansa nöyrtyi Jumalan edessä.
Olen usein miettinyt tällaisia Raamatun paikkoja, joissa Jumala lopulta vastaa ihmisten pyyntöön ja silti osoittaa, että vihastui pyynnöstä. Miksi Jumala ei sano ei jokaisella kertaa, kun pyydämme jotain vastoin hänen tahtoaan? Ehkä kysymykseni onkin väärä. Ehkä oikea kysymys olisi, miksi me ihmiset pyydämme näitä asioita? Jos haluan asiaa vääristä syistä, asian saaminen voi viedä minua kauemmas Jumalasta. Jospa ensimmäisen vastauksen saatuani pysähtyisinkin asian äärelle ja todella kuuntelisin Jumalaa.
Tässä luvussa herättää huomiota, kuinka Paavali muistuttelee Tessalonikalaisia siitä, mitä todella tapahtui, kun Paavali seuralaisineen ensimmäistä kertaa julisti heille evankeliumin. Painopiste on motiiveissa ja vilpittömyydessä. Kyse on Jumalan sanasta, ei Paavalin sanasta. Kuulostaa, että Tessalonikalaisissa on herätetty epäilyksiä Paavalia ja samalla koko evankeliumia kohtaan. Paavali oli joutunut lähtemään Tessalonikasta juutalaisten vuoksi ja nyt kuulostaa, että sikäläiset juutalaiset, jotka siis eivät lähteneet seuraamaan Jeesusta, ovat herättäneet epäilyksiä uskovissa.
Useimmilla meistä on uskon taipaleella epäilyksen aikoja, joten ratkaisevaa on, miten toimimme niiden tullessa. Kun epäilykset heräävät, ketä kuuntelemme? Itselläni on Raamatun lisäksi muutama elämänkerrallinen kirja, jotka innoittavat minua. Opetukset seurakunnassa ja uskovien yhteys vahvistavat myös uskoa. Ja rukous on tärkeää, vaikka se olisikin vain huokauksia. Jumala näkee sydämeesi ja vastaa.
Anna