Saul saa mahdollisuuden totella Herraa, kun Samuel antaa hänelle sanoman Jumalalta. Saul ei ole kuuliainen, vaan toimii mieluummin oman ymmärryksensä, kuin Jumalan käskyn mukaan. Seuraa tunnettu repliikki: ”Kumpi on Herralle mieleen, uhrit vai kuuliaisuus? Kuuliaisuus on parempi kuin uhri, totteleminen parempi kuin oinasten rasva.” Seurauksena Saul menettää kuninkuutensa. Aivan kuten kuninkaaksi voitelussa, myös kuninkuuden menettämisessä tarvittiin useampi vahvistus. Saulin kohtalo on nyt selvä. Samuel kuitenkin palaa Saulin kanssa ja teloittaa henkiin jätetyn viholliskuninkaan. Tämä jää kuitenkin viimeiseksi kerraksi kun Saul ja Samuel kohtaavat.
Tunnistan itsessäni Saulin piirteitä. Minulla on kiusaus käydä kauppaa Jumalan kanssa. Vaikka koen hänen kehottavan johonkin, en aina tee niin, vaan saatan perustella järkisyillä omaa ratkaisuani. On helppo keksiä syy, miksi oma tapani palvelee Jumalaa paremmin. Herra auta meitä olemaan kuuliaisia sinulle ja sanallesi!
Loppukehotuksissa on paljon asiaa, joka puhuu puolestaan. Nämä kehotukset ohjaavat kuuliaisuuteen, jota Samuelkin Saulille korosti. Ne ohjaavat myös pyhittymiseen. Minua näistä kehotuksista puhuttelee erityisesti sanat: Älkää sammuttako Henkeä. Meihin on annettu Pyhä Henki, mutta se ei vaikuta meissä pakolla. Voimme itse vaikuttaa siihen, minten Pyhä Henki toimii meissä ja meidän kauttamme. Iloitsen siitä, että olen löytänyt tieni Kohtaamispaikkaan, jossa Jumalan kuunteleminen on arkinen osa seurakunnan elämää. Jatketaan tällä tiellä!
Anna