Tekijä: Topi Viitasalo

4. Moos. 6

Apt. 21

4. Moos. 6

Herran siunaus.

Jumala antaa Aaronille ja hänen pojilleen valtuutuksen siunata. Kun he siunaavat Herran siunauksella, Jumala siunaa. Aika iso mandaatti.

Apt. 21

Paavalin Jerusalemiin meneminen on kuuntelevan rukouksen / profeetallisten sanojen näkökulmasta mielenkiintoinen case.

Tätä lukua ennen Paavali sanoi:

”Nyt on Pyhä Henki sitonut minut ja vie minua Jerusalemiin” (Ap.t. 20:22)

Sitten hän sanoo Pyhä Hengen kertoneen hänelle, että Jerusalemissa tulee olemaan vaikeuksia.

Tässä luvussa Tyroksessa olevat opetuslapset taas varoittavat Paavalia menemästä Jerusalemiin (kts. Ap. t. 21:4)

Myöhemmin Agabos-niminen profeettaa jatkaa varoittelua ja Paavalia pyydetään olemaan menemättä Jerusalemiin. (Ap. t. 21:11-13)

Paavali on kuitenkin vakuuttunut siitä, että hänen kutsunsa on tulevista vaikeuksista huolimatta mennä Jerusalemiin.

Ja lopulta muutkin taipuvat ”Toteutukoon Herran tahto.” (Ap. t. 21:14)

Sitten Paavali menee Jerusalemiin ja vaikeudet kohtaavat häntä.

Miten nämä ristiriitaiset kehotukset tulisi ymmärtää? Kutsuiko Pyhä Henki Paavalia Jerusalemiin vai ei? Itse olen taipuvainen ajattelemaan näin:

Kaikki kuulivat Pyhältä Hengeltä oikein, että jos Paavali menee Jerusalemiin, häntä kohtaavat vaikeudet. Tyroksen opetuslapset sekä Agabos ja kumppanit tekivät kuulemansa perusteella inhimillisen tulkinnan: Paavalin ei pidä mennä Jerusalemiin, koska siellä on vastassa vaikeudet. He tahtovat säästää ystävänsä kärsimyksiltä.

Paavali kuitenkin ymmärsi, että tämä on tulevista vaikeuksista huolimatta se, mihin Pyhä Henki on häntä viemässä ja siksi hän piti päänsä. Lopulta muutkin taipuivat siihen, että ehkä tämä on Herran tahto.

Tänäkin päivänä jakamissamme kuvissa ja sanoissa on yleensä ”astian makua”. Voimme kasvaa näissä lahjoissa tarkemmaksi ja tarkemmaksi ja ehkä inhimillinen tulkinta vähenee. Se ei kuitenkaan koskaan poistu kokonaan. Ja tämä on raamatullista, sillä ”profetoimisemme on vajavaista” (1. Kor. 13:9).

Topi

4. Moos. 5

Apt. 20

4. Moos. 5

Tämä aviorikoksesta epäillyn vaimon tutkiminen on kyllä oudon kuuloinen juttu. Tässä joitain ajatuksia siitä.

Pettäminen avioliitossa (aviorikos) ei ollut silloin, eikä ole tänä päivänäkään, vain yksilön asia. Sillä on vaikutukset avioliittoon, perheeseen ja lopulta koko ympärillä olevaan yhteisöön. Se ei kosketa pelkästään ihmisten välisiä suhteita, vaan myös suhdetta Jumalaan. Aiemmin tässä luvussa sanottiin: ”Jos joku tekee toiselle vääryyttä ja näin luopuu Herrasta…” (jae 6)

Mustasukkaisuus voi olla todella kalvava häiriötekijä avioliitossa. Tässä epäillyn syyllisyys selvitetään ja samalla kertaa hän saa vapautuksen tai rangaistuksen syyllisyytensä mukaan. Tavoitteena tässä toimenpiteessä on selvittää syyllisyys ja se on myös vapauttava toimenpide vaimolle, joka on syytön. Mustasukkaisuuden ongelma saadaan ratkaistua.

Juomassa on kirous. Jos kirouksella on naisessa tarttumapintaa (eli syyllisyys), kirous tarttuu häneen. Jos taas tarttumapintaa ei ole, kirous valuu läpi.

Hengellisesti saman tyyppinen ajatus löytyy Paavalin opetuksista anteeksiantamattomuuteen ja katkeruuteen liittyen:

”Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö. Älkää antako auringon laskea vihanne yli, Älkääkä antako perkeleelle sijaa.” (Ef. 4:26-27, 33/38-käännös)

Vihastuminen on ok, mutta vihaan jumittuminen ja katkeroituminen antaa perkeleelle sijan, tarttumapinnan. Se on ikään kuin kahva ihmisessä, josta paholainen pääsee ravistelemaan ihmisen elämää.

Onneksi meillä on Jeesuksessa apu ja anteeksianto. Voimme tunnustaa syntimme hänelle ja saada armon. Jeesus auttaa meitäkin anteeksiantoon toisia kohtaan.

Jeesus kohtasi, ei vain aviorikoksesta epäillyn, vaan itseteosta kiinni saadun naisen. Kohtaaminen päättyy näihin Jeesuksen sanoihin:

”En tuomitse minäkään. Mene, äläkä enää tee syntiä.” (Joh. 8:11)

Apt. 20

Jakeessa 3 Paavali päättää muuttaa matkasuunnitelmaa, koska kuuli juutalaisten salahankkeesta.

Jakeissa 22-23 Paavali päättää mennä Jerusalemiin, vaikka siellä on vastassa hankaluudet.

Tästä syntyy vaikutelma, että jos Paavali koki erityisenä johdatuksena mennä jonnekin tiettyyn paikkaan, niin hän ei väistänyt hankaluuksia. Jos taas tällaista erityistä johdatusta ei ollut, hän muutti suunnitelmiaan väistääkseen hakaluuksia.

Kaipa tämä on ihan hyvä periaate tänäkin päivänä. Ehdointahdoin ei tule juosta hankaluuksiin. Joskus Jumala voi kuitenkin johdattaa paikkaan, jossa joutuu hankaluuksiin. Silloin tulee olla uskollinen kutsulle ja kohdata hankaluudet Jumalan kanssa.

Topi