Elli
4. Moos. 16, Joh. 3
Minulle kohta puhuivat siitä kuinka ihmiset uskovat tietävänsä paremmin kuin Jumala, ja voivansa itse valita kenen tulee johtaa heitä (hengellisissä)päätöksissä. Korah, Datan ja Abiram johtuvat suurta joukkoa päämiehiä kapinaan. Omien sukujensa päättäjinä he eivät olleet osallisina temppelipappien valintaan tai kansan päämäärää koskevissa päätöksissä. Eikö heillä ole oikeus päästä päättäjiksi ja edustaa merkittävän osan kansaa kansan mielipidettä tulevissa suunnitelmissa. Jumala väliintulollaan pysäytti uskon siitä, että he voivat itse Jumalan ylitse valita mitä tekevät ja ketkä johtavat.
Olen huomannut samaa ajatusta niillä kirkon jäsenillä, joilla ei ole suhdetta Jumalaan. Eikö enemmistön tulisi voida päättää, mitä kirkko opettaa, ketkä johtavat sitä, mihin se käyttää rahansa ja mihin se suuntaa tulevaisuudessa. Jumala ei tee rajua väliintuloa tällä hetkellä. Kuitenkin seurakunta kuuluu Hänelle. Kristus on seurakunnan pää ja Hänen tehtävään on valita kirkon suunta, johtajat ja tehtävä. Meidän tulee Pyhän Hengen johdatuksessa ja Raamattuun nojaten kuunnella mitä hänellä on sanottavana.
Elli
4. Moos. 15, Joh. 2
Ohjeistukset ja säädökset, joita tässä luvussa tulee, ovat osa arkea. Uskon elämä näkyy arjessa ja säännöllisissä rituaaleissa sekä tavoissa. Tuo sai kansan pysymään erillään muista kansoista sekoittumaan muihin kansoihin ja muistamaan Jumalan ja Hänen säädöksensä. Jumalan kiittäminen ja hänelle uhraaminen elämän tärkeissä muistutti heitä säännöllisesti Jumalan teoista ja siitä hyvästä minkä hän on antanut. Synti uhrilla sovitettiin tilanne Jumalan edessä ja tehtiin parannus. Jeesuksen täytettyä lain meidän ei tarvitse noudattaa näitä lakeja tai erottautua ulkoisesti muista ihmisistä. Kuitenkin rutiinit, joilla ylläpidämme uskoa auttavat kasvamaan. Huomaan kasvavani uskossa eniten, kun olen saanut yhteyttä muilta kristityiltä ja olla yhdessä Jumalan edessä. Säännöllinen seurakunta ja ehtoollisyhteys, sekä kristillisiin tapahtumiin rutiinin omaisesti osallistuminen pitää huolen että usko pysyy mukana.
Temppeli, jossa Jumala oli tarkoitus kohdata oli tullut kauppapaikaksi. Ne ketkä eivät voineet menne sisemmälle, joutuivat rukoilemaan kaupankäynnin keskellä. Uhrit ja niillä Jumalan kiittäminen olivat toissijaista kaupankäyntiin verrattuna.
Tavat ja rutiinit, joiden on tarkoitus ylläpitää ja muistuttaa uskoamme voivat olla avuksi. Kuitenkin jos ne ovat kuolleita eivätkä enään muistuta siitä mihin ne ovat tarkoitettu, ne ovat menettäneet tärkeimmän merkityksensä.
Elli