Kategoria: Luemme Raamattua

4. Moos. 5

Apt. 20

4. Moos. 5

Tämä aviorikoksesta epäillyn vaimon tutkiminen on kyllä oudon kuuloinen juttu. Tässä joitain ajatuksia siitä.

Pettäminen avioliitossa (aviorikos) ei ollut silloin, eikä ole tänä päivänäkään, vain yksilön asia. Sillä on vaikutukset avioliittoon, perheeseen ja lopulta koko ympärillä olevaan yhteisöön. Se ei kosketa pelkästään ihmisten välisiä suhteita, vaan myös suhdetta Jumalaan. Aiemmin tässä luvussa sanottiin: ”Jos joku tekee toiselle vääryyttä ja näin luopuu Herrasta…” (jae 6)

Mustasukkaisuus voi olla todella kalvava häiriötekijä avioliitossa. Tässä epäillyn syyllisyys selvitetään ja samalla kertaa hän saa vapautuksen tai rangaistuksen syyllisyytensä mukaan. Tavoitteena tässä toimenpiteessä on selvittää syyllisyys ja se on myös vapauttava toimenpide vaimolle, joka on syytön. Mustasukkaisuuden ongelma saadaan ratkaistua.

Juomassa on kirous. Jos kirouksella on naisessa tarttumapintaa (eli syyllisyys), kirous tarttuu häneen. Jos taas tarttumapintaa ei ole, kirous valuu läpi.

Hengellisesti saman tyyppinen ajatus löytyy Paavalin opetuksista anteeksiantamattomuuteen ja katkeruuteen liittyen:

”Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö. Älkää antako auringon laskea vihanne yli, Älkääkä antako perkeleelle sijaa.” (Ef. 4:26-27, 33/38-käännös)

Vihastuminen on ok, mutta vihaan jumittuminen ja katkeroituminen antaa perkeleelle sijan, tarttumapinnan. Se on ikään kuin kahva ihmisessä, josta paholainen pääsee ravistelemaan ihmisen elämää.

Onneksi meillä on Jeesuksessa apu ja anteeksianto. Voimme tunnustaa syntimme hänelle ja saada armon. Jeesus auttaa meitäkin anteeksiantoon toisia kohtaan.

Jeesus kohtasi, ei vain aviorikoksesta epäillyn, vaan itseteosta kiinni saadun naisen. Kohtaaminen päättyy näihin Jeesuksen sanoihin:

”En tuomitse minäkään. Mene, äläkä enää tee syntiä.” (Joh. 8:11)

Apt. 20

Jakeessa 3 Paavali päättää muuttaa matkasuunnitelmaa, koska kuuli juutalaisten salahankkeesta.

Jakeissa 22-23 Paavali päättää mennä Jerusalemiin, vaikka siellä on vastassa hankaluudet.

Tästä syntyy vaikutelma, että jos Paavali koki erityisenä johdatuksena mennä jonnekin tiettyyn paikkaan, niin hän ei väistänyt hankaluuksia. Jos taas tällaista erityistä johdatusta ei ollut, hän muutti suunnitelmiaan väistääkseen hakaluuksia.

Kaipa tämä on ihan hyvä periaate tänäkin päivänä. Ehdointahdoin ei tule juosta hankaluuksiin. Joskus Jumala voi kuitenkin johdattaa paikkaan, jossa joutuu hankaluuksiin. Silloin tulee olla uskollinen kutsulle ja kohdata hankaluudet Jumalan kanssa.

Topi

4. Moos. 4

Apt. 19

4. Moos. 4

Aika homma oli tuo Jumalan läsnäolon paikan siirtäminen.

Tänä päivänä se on helpompaa. Laitat vaan tossua toisen eteen.

”Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?” (1. Kor. 3:16)

Apt. 19 

Kulttuurikristillisyyttä ei säikähdä sielunvihollinen eikä kukaan muukaan. Sitten kun Jumalan voima ilmenee ja ihmisten elämät muuttuvat, alkaa tulla vipinää. Jeesus alkaa vaikuttaa elämäntapoihin ja valintoihin.

Kun katsotaan herätyksiä nykyajassa ja historiassa, tapahtumakulku on usein tämä sama.

1. Jumalan voima ilmenee tavalla tai toisella:

”Jumala teki ennennäkemättömiä voimatekoja Paavalin kätten kautta.” (jae 11)

2. Ihmiset tunnistavat Jumalan ja hänen pyhyytensä, josta seuraa syntien tunnustaminen:

”Monet uskoon tulleet kävivät avoimesti tunnustamassa, mitä kaikkea olivat tehneet” (18)

3. Ihmisten elämät muuttuivat:

”ja useat, jotka olivat harjoittaneet taikuutta, kokosivat kirjansa yhteen ja polttivat ne kaikkien nähden” (jae 19)

Näitä elementtejä löytyy esimerkiksi körttiläisyyden ja lestadiolaisuuden alkuhistoriasta.

Näyttää siltä, että herätykset tulevat ikään kuin aaltoina jotka nousevat ja laskevat. Olen taipuvainen uskomaan, että Jumalan puolelta ei olisi estettä sille, että tällainen tietynlainen herätyksen tila voisi olla jatkuvakin. Tätä etsin ja rukoilen.

Topi

4. Moos. 3

Apt. 18

4. Moos. 3

Leeviläiset hoitivat pyhäkkötelttaa ja jumalanpalvelusta. Vastuut eri tehtävien hoidosta oli selkeästi ja yksityiskohtaisesti jaettu. Nykyään seurakunnassa puhutaan eri palvelutehtävistä. Palvelutehtävät eivät ole vain harrastuksia tai nakitettuja hommia. Jokaisen tehtävän taustalla on motiivi: Rakentaa Jumalan kohtaamisen paikkaa.

Apt. 18

”Eräänä yönä Herra sanoi näyssä Paavalille: ”Älä pelkää, vaan puhu edelleen, älä vaikene.”” (Ap. t. 18:9)

Paavalia yritettiin vaientaa. Jumala vahvisti ja rohkaisi häntä näyssä ja kehotti olemaan vaikenematta.  Yliluonnolliseen rohkaisuun nojaten oli varmasti helpompi jatkaa hommia. Sai olla varma siitä, että Jumala on mukana. 

Jotkut painottava rakkauden tekojen merkitystä evankeliumin julistuksessa.  Toiset taas evankeliumin sanallista julistusta. Nämä kulkevat Raamatussa käsikkäin. Tekoihin liittyy usein myös Jumalan yliluonnollinen voima, merkit Jumalan valtakunnasta. 

Paavali ohjeistaa Kolossalaisia: 

”Suhtautukaa viisaasti ulkopuolisiin, käyttäkää sopivaa hetkeä hyväksenne. Puhukaa aina ystävällisesti, kuitenkin sananne suolalla höystäen. ” (Kol. 4:4-6)

Rukoillaan Pyhän Hengen johdatusta ja hänen avaamiaan tilanteita. Rukoillaan, että ihmispelko tai muut pelot eivät tulisi esteeksi julistuksellemme. Vahvista ja rohkaise Herra meitä. 

Topi