1. Moos. 27, Luuk. 22

1. Moos. 27

Tämän päivän teksteissä nähdään kaksi ateriaa, kaksi petosta, kaksi katkerasti itkevää miestä. Näemme heikkoja ja suorastaan kurjia ihmisiä ja heidän keskellään Jeesuksen, joka sanoo kaiken edessä Isälle “Älköön toteutuko minun tahtoni, vaan sinun.”

Rebekka ottaa tässä luvussa ohjat omiin käsiinsä, mikä johtaa lopulta perheen hajoamiseen. Yksi kommentaattori pohti mielenkiintoisesti, yrittiköhän Iisak toimia tietoisesti Jumalan suunnitelman vastaisesti, vai oliko Rebekka pitänyt raskauden aikana saadun Jumalan sanan omana tietonaan. 

Kun lähdin ensimmäisiä kertoja lukemaan Raamattua systemaattisesti, minulla oli ajatus, että Raamattu on jotakuinkin “tee näin”-kirja. Pian kuitenkin valkeni, että Raamattu on monilta osin ennemminkin “ei-näin”-kirja. Jumalan suunnitelma toteutuu hänen uskollisuutensa vuoksi, lupauksen, jonka hän antoi Abrahamille. Jumala toimii uskomattoman kärsivällisesti niin Jaakobin, kuin Pietarin ja meidän kaikkien muidenkin kohdalla.

Luuk. 22

Tähän mennessä Jeesus on väistänyt suorat yhteenotot ja kysymykset identiteetistään, mutta nyt aika on täynnä. Jeesus sanoo Pietarille “Antakaa tämän tapahtua”.

Kun Jeesusta kuulustellaan Suuren neuvoston edessä, hän sanoo jotain, mikä saa neuvoston jäsenet raivon valtaan. Hän sanoo “Ihmisen Poika on istuva Kaikkivaltiaan oikealla puolella”. Jeesus viittaa näillä sanoilla sekä Psalmiin 110, että Danielin kirjan ennustukseen Ihmisen Pojasta.

Miksi on merkittävää, mitä Jeesus itsestään todistaa? Jos kristityt ovat tehneet Jeesuksesta Jumalan, olemme pahasti eksyksissä. Tämä väite on kuitenkin Jeesuksen itsensä esittämä: tässä hän paljastaa identiteettinsä Jumalana ja Messiaana. Ihmisen elämän tärkeimpiä kysymyksiä onkin, uskommeko hänen puhuvan totta.

Jeesus, sinun edessäsi käy ilmi se, kuinka heikkoja, rikkinäisiä ja riittämättömiä me ihmiset olemme. Kun yritän omassa voimassani ratkaista asioita, päädyn pettämään ja rikkomaan ne entistä pahemmin. Tarvitsemme Sinut pelastajaksemme. Avaa sydämet vastaanottamaan totuus sinusta.

Ada

1. Moos. 26, Luuk. 21

1. Moos. 26

Iisak saa kulkea Jumalan lupauksissa ja huolenpidossa. Tästä huolimatta hän elää pelosta käsin, ja syyllistyy samaan syntiin kuin Aabraham aikoinaan. Jumalan lupaus ja suunnitelma ovat kuitenkin sitäkin suurempia. Mietin, millainen kuva Iisakilla on ollut Jumalasta; hänellä ei ole ollut kirjoja, opettajia tai lakia, joiden puoleen kääntyä. Jumala rakentaa henkilökohtaisesti suhdetta Iisakin kanssaan ja ilmestyy hänelle useita kertoja.

Luuk. 21

Jeesuksen ennustus muistuttaa monia Vanhan testamentin ennustuksia, joissa useampi tapahtuma kietoutuu yhteen. Kuulin jostain vertauksen, jossa kuvattiin näitä ennustuksia kuin kaukoputken läpi nähdyiksi vuorenhuipuiksi. Kaukaa katsottuna ei erota, onko kyseessä yksi vuori vai kaksi peräkkäistä, joiden välimatka voi lopulta olla pitkäkin.

Jeesus viittaa tässä Danielin kirjan ennustukseen, jossa puhutaan “Ihmisen Pojasta”, Messiaasta, joka saapuu “pilvien päällä” (Dan.7:13). Ihmisen Poika on samaan aikaan inhimillinen ja jumalallinen. Tämä nimi on Jeesukselle itselleen selvästi tärkeä, sillä hän viittaa näillä sanoilla itseensä hyvin usein ja Jeesusta kutsutaan tällä nimellä yli 80 kertaa Uudessa testamentissa. Viime viikkoina olen törmännyt paljon teksteihin, joissa haastetaan kristittyjen perinteisiä Vanhan testamentin tulkintoja ja viittauksia Messiaaseen. Olen kuullut väitteitä, että nämä tulkinnat ovat myöhäisempiä kehitelmiä, joiden avulla on haluttu pönkittää kristittyjen asemaa. Kaikki tällaiset väitteet kuitenkin menettävät pohjansa, kun näemme, että Jeesus itse viittaa näihin ennustuksiin ja antaa meille niistä oikean tulkinnan. Viitatessaan Vanhaan testamenttiin Jeesus myös vahvistaa meille, että koko Raamattu on luotettava ja tarkoitettu myös meille.

Rakas Jumala, kiitos, että halusit olla lähellä Iisakia ja haluat olla lähellä myös meitä. Näet tämän päivän ilot ja huolet. Pyydän, että loistaisit niiden keskellä kirkkaana. Kiitos, että saamme nostaa “rohkeasti päämme pystyyn” ja kiinnittää katseemme Sinuun.

Ada

1. Moos. 25, Luuk. 20

1. Moos. 25

Viime viikkoina olen saanut lukea Raamattua itselleni uudesta näkökulmasta. Olen saanut oppia ja kysellä, mistä ja millä tavoin kristinuskon keskeiset asiat löytyvät Raamatusta, ja erityisesti, miten voimme puhua tästä uskosta osattomille ja ihmisille joilla on ei-kristillinen tausta. Kuka Jeesus itse sanoi olevansa? Mitä tämä merkitsee meille? Haluan tällä viikolla nostaa tekstistä näitä näkökulmia esiin jo siitä riemusta, että pääsen jakamaan oppimaani!

Tänään Vanhan testamentin luvussa meille esitellään Jaakob ja Eesau. Heidän tarinansa alkaa hieman erikoisesti, kun Jumala kertoo valinneensa Jaakobin jo ennen poikien syntymää, “ennen kuin he olivat tehneet mitään hyvää tai pahaa” (Room. 9:11). Myöhemmin käy ilmi, ettei kumpikaan veljeksistä olisi omalla toiminnallaan ansainnut paikkaansa. Roomalaiskirjeessä paikkaa kommentoidaan näin: 

Näin Jumala osoitti, että hänen suunnitelmansa perustui hänen omaan valintaansa, ei ihmisen tekoihin vaan kutsujan tahtoon. Onhan kirjoitettu: »Jaakobia minä rakastin, mutta Esauta vihasin.» Mitä me tähän sanomme? Ei kai Jumala ole epäoikeudenmukainen? Ei suinkaan. Hän sanoo Moosekselle: »Minä armahdan kenet tahdon ja osoitan laupeutta kenelle tahdon.» Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se että Jumala armahtaa. (Room. 9:12-16)

Luuk. 20

Viimeisinä päivinään ennen ristiinnaulitsemista Jeesus asettaa häntä haastaneille kuulijoille kysymyksen, jonka jälkeen (Matteuksen mukaan) kukaan ei uskaltanut kysyä häneltä enää mitään: kuinka Messias voi olla sekä Daavidin poika, että Daavidin herra?

Jeesus lainaa tässä psalmia 110, Kuninkaan kruunajaispsalmia. Paikka on merkittävä ja aikansa juutalaisille merkillinen, sillä siinä jollekulle annetaan paikka itse Jumalan vierestä, jakamassa hänen valtansa. Tämä on yksi niistä kohdista, jotka todistavat Jeesuksen, Messiaan jumaluudesta. Hän ei ollut vain opettaja, profeetta tai erityisen hyvä ihminen. Se on ollut jo ihan ensimmäisille kristityille keskeinen juttu, sillä kyseinen paikka on uuden testamentin viitatuin psalmi.

Rakas Jeesus, kiitos, että olet tullut kutsumaan meitä, et meidän hyvien tai pahojen tekojemme tähden, vaan koska sinä olet hyvä. Kiitos, että tahdoit tulla meitä varten, meidän luoksemme, vaikka sinulla on paikkasi kaikkein korkeimmalla valtaistuimella. Auta meitä nojaamaan tänäänkin täydellä painolla sinun hyvyyteesi ja armoosi.

Ada