Ps. 51, Luuk. 1

Ps. 51

Luuk. 1

Kreikkalainen lääkäri Luukas kirjoitti evankeliuminsa noin vuonna 60 jKr. Hän oli pakanakristitty ja tiettävästi Uuden testamentin kirjoittajista ainoa ei-juutalainen. Luukas ja Paavali olivat hyviä ystäviä, ja Luukas oli mukana monilla Paavalin matkoilla. Evankeliuminsa alussa hän kuvaa, miten hän on evankeliuminsa laatinut. Hän haluaa vakuuttaa Teofiloksen siitä, että kyse on luotettavista asioista ja luotettavasta opetuksesta (Sana elämään -kommentaariraamattu 2018, 2032).

Sana elämään -kommentaariraamattu luonnehtii Luukkaan evankeliumia edelleen seuraavasti:

    • Se on kaikista evankeliumeista kattavin.
    • Sanasto ja kirjoitustyyli kertovat Luukkaan koulutuksesta (mm. sairaudet ja niiden diagnoosit).
    • ”Luukas painottaa rukouksen merkitystä, ihmeitä ja enkeleitä sekä Jeesuksen suhtautumista ihmisiin.”
    • ”Suurinta osaa jakeista 9:51-18:35 ei löydy muista evankeliumeista.”

Luukkaan evankeliumin ensimmäinen luku on jotenkin mykistävä. Voi vain kuvitella, mitä  kaikkea Sakariaan ja Elisabetin sekä Marian mielessä on liikkunut näiden tapahtumien aikana. Marian ja Sakariaan kiitosvirret ainakin tuntuvat heijastavan ihmettä, kiitosta ja ylistystä siitä, mitä Jumala on tehnyt ja tekee.

Mistä voisimme itse kukin tänään olla kiitollisia? Mistä voisimme antaa kiitoksen, kunnian ja ylityksen Isälle, Pojalle ja Pyhälle Hengelle?

Pekka

Ps. 50, Ef. 6

Ps. 50

Ef. 6

Paavalin mukaan Herra oli sanonut hänelle, että voima tulee täydelliseksi heikkoudessa. Sen vuoksi Paavali halusi ylpeillä heikkoudestaan, että häneen asettuisi Kristuksen voima (2. Kor. 12:9-10).

Sama Paavali kirjoittaa nyt Jumalan taisteluvarustuksesta (Ef. 6:13-17). Voisiko siis ajatella niin, että se on heikkojen varustus hengellistä sodankäyntiä varten, jotta Jeesuksen voima voisi asettua heihin? Mitä se voisi tarkoittaa?

    • Totuus: ”Kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta” (Room. 3:23)
    • Vanhurskaus: ”mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi.” (Room 3:24)
    • Rauhan evankeliumin julistus: ”Vaikka olen vapaa ja kaikista riippumaton, olen ruvennut kaikkien orjaksi voittaakseni Kristukselle mahdollisimman monia.” (1. Kor. 9:19) ja ”Kristus on meidän rauhamme.” (Ef. 2:14)
    • Usko: ”Kaikki, mikä on syntyisin Jumalasta, voittaa maailman. Ja tämä on se voitto, tämä on maailman voittanut: meidän uskomme. Kuka sitten voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?” (1. Joh. 5:4-5)
    • Pelastus: ”Juuri sitä, mikä on kadonnut, Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan.” (Luuk. 19:10)
    • Jumalan sana, Hengen miekka: ”Jumalan sana on elävä ja väkevä. Se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, se iskee syvään ja viiltää halki sielun ja hengen, nivelet ja luiden ytimet, se paljastaa sisimmät aikeemme ja ajatuksemme. Jumalalta ei voi salata mitään. Kaikki, mikä on luotu, on avointa ja alastonta hänelle, jolle meidän on tehtävä tili.” (Hepr. 4:12-13)

Kirjasin tuohon Raamatun paikkoja, jotka tulivat nopeasti mieleen. Monia muitakin Raamatun paikkoja voisi noihin kohtiin löytää ja lisätä. Tätä voisi varmaankin pohdiskella enemmänkin.

Voisi ehkä sanoa, että on tärkeää ymmärtää oma asemamme Jumalan lapsina ja se, millainen Pyhän Hengen voima vaikuttaa meissä ja meidän kauttamme, kun otamme uskon askeleita tässä maailmassa, joka saattaa näyttää pelottavalta, mutta jonka jokaisen ihmisen Jeesus haluaa etsiä ja pelastaa. On myös tärkeää tietää, mitä Jumala sanassaan on sanonut ja tukeutua siihen. Rukouksen merkitys on myös valtava (Ef. 6:18). Toivottavasti tästä voisi saada rohkaisua myös siihen, että me emme ole ns. puolustuskannalla, vaan olemme voittajan puolella, kun seuraamme Jeesusta.

Pekka

Ps. 49, Ef. 5

Ps. 49

Ef. 5

Paavali jatkaa edellisen luvun lopun teeman (eli mielen ja hengen uudistuksen) käsittelyä Efesolaiskirjeen viidennessä luvussa. Tämän luvun kiteytys on mielestäni jakeessa 18, jossa Paavali toteaa, että ”antakaa Hengen täyttää itsenne”.

Mielen ja hengen uudistuksen ydin on, että annamme Pyhän Hengen täyttää itsemme joka hetki ja jatkuvasti. Se ei aina ole kovin helppoa arkisten askareiden, kiireiden, huolien ja murheiden keskellä, joten tarvitsemme siihen toistemme apua ja tukea (esimerkiksi jakeet 19-20).

Kyse on lopulta kuitenkin varsin yksinkertaisista asioista. Olennaista on jokapäiväisen elämän keskellä muistaa kääntyä, vaikka lyhyestikin, Isän ja Pojan ja Pyhän hengen puoleen ja antaa hänelle lupa tulla elämämme todellisuuteen. Voi vaikka rukoilla lyhyesti ja yksinkertaisesti: ”Tule, Pyhä Henki, tähän hetkeen ja tilanteeseen!”

Pekka