Päivän luvussa Jaakob valmistautuu kohtaamaan veljensä. Hän muistaa hyvin, että joutui aikoinaan pakenemaan, ettei olisi joutunut Esaun tappamaksi. Ja nyt Esau on tulossa häntä vastaan 400 miehen joukolla. Paineet ovat valtavat ja Jaakob ryhtyy erilaisiin varotoimiin kohtaamista ajatellen. Luvun loppuosa kuvaa Jaakobin painiottelua Jumalan kanssa. Täytyy sanoa, että painikohtaus on yksi vaikeimmin käsitettäviä asioita vanhassa testamentissa, enkä väitä ymmärtäväni täysin, mistä siinä oli kyse. Heitän muutaman ajatuksen kuitenkin.
Jaakob oli siis vienyt perheensä ja kaiken omaisuutensa joen yli, mutta jäi itse yöksi toiselle rannalle. Miksiköhän? Vaikka sitä ei tekstissä suoraan sanota, oletan että Jaakob varmaan huusi yksinäisyydessä Jumalaa avuksi tai kävi muuten hänen kanssaan keskustelua. Olihan Jumala itse käskenyt hänen lähteä tuolle matkalle ja nyt kaikki merkit viittasivat siihen, että seuraavana päivänä hänet perheineen mahdollisesti tapetaan tai ryöstetään. Ehkä Jumala vastasi Jaakobin huutoon, mutta toisella tavalla kuin Jaakob olisi odottanut; Jumala tuli ja laittoi Jaakobin vieläkin tiukemmalle.
Toinen merkittävä asia on Jaakobin identiteetin muutos. Nimi ”Jaakob” tarkoittaa siis pettäjää ja niinhän Jaakob pettikin sekä veljeään että isäänsä. Tähän saakka hän oli joutunut joka päivä muistamaan oman epärehellisyytensä. Nyt hän saa Jumalalta uuden nimen: Israel, ”Jumala kamppailee” tai ”Jumala hallitsee”. Jollain tavalla tämä painiottelu uudisti Jaakobin jumalasuhteen ja jos vilkuilemme jo seuraavia lukuja, huomaamme että tämän jälkeen Jaakobin suhde Jumalaan on entistäkin läheisempi, Jaakob pystyttää alttareita ja Jumala puhuu Jaakobille enemmän kuin ennen.
Timoteuskirjeessä Paavali antaa hyviä ohjeita paitsi Timoteukselle ja muille johtajille, myös meille kaikille. Niistä haluan nostaa esiin nämä: ”harjoita itseäsi oikeaan uskoon”, ”näytä esimerkkiä”, ”älä lyö laimin armolahjaasi”, ”valvo itseäsi ja opetustasi”. Eli itsensä johtamista! Tämä ei tarkoita hampaat irvessä suorittamista, mutta se tarkoittaa, että hengellistä elämää ei saa päästää valahtamaan jonnekin taka-alalle. On hyvä etsiytyä seurakunnan yhteyteen ja elää todeksi omaa hengellistä kutsuaan. Ja tarvittaessa vaikka sparrailla toistenkin kanssa, olenko menossa oikeaan suuntaan.
Heikki