“Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa. Hengen laki, joka antaa elämän Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, on näet vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.” Room. 8:1-2
Muistan lukeneeni nämä jakeet armeijassa, jossa kokoonnuimme kerran toisinaan pienen porukan kanssa raamatun luku piiriin. Yritin samalla selittää piiriläisille tekstiä ja muistan, kun yksi sanoi, ettei hän ymmärrä yhtään mitään selityksestäni. Itsekään en ymmärränyt, mutta kuitenkin, että näissä jakeissa on jotakin uskolle keskeistä. Jotakin tuntui kuitenkin murtuvan minussa. Olin uudenlaisen löydön äärellä.
Olin elänyt siihen asti ainaisessa pelossa, pelkäsin Jumalan hylkäävän minun, kun ymmärsin tehneeni syntiä. Tuntui, että hengitin uskon elämässä pinta hengitystä, suhde Jumalaan tuntui joka hetki olevan vaarassa loppua. Jumala näyttäyi minulle ankarana, usko tuntui olevan omien valintojeni varassa.
Tuon raamatun luvun hetken jälkeen kelasin edestakaisin sanoja: mikään kadotustuomio ei kohtaa niitä, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat. Ei mikään tuomio, ei ole pelkoa kadotuksesta, kun pysyn hänessä. Näitä jakeita lukiessani sain ensimmäistä kertaa sain ymmärtää, mitä tarkoittaa syntien anteeksisaaminen. Minun ei tarvitse pelätä kadotustuomiota.
Voin uskoa saaneeni kaikki syntini anteeksi. Olen Kristuksessa pelastettu tuomiolta ja voin elää vapaana. Voin hengittää vapaasti Kristuksessa, hän on vapauttanut minut elämään rauhassa, ilman pelkoa tuomiosta. Minulla on lapsen oikeus sanoa Isä. “Te ette ole saaneet orjuuden henkeä, joka saattaisi teidät jälleen pelon valtaan. Olette saaneet Hengen, joka antaa meille lapsen oikeuden, ja niin me huudamme: »Abba! Isä!»” Room. 8:15
Jumala vakuuttaa minua uudestaan ja uudestaan lapsen asemasta. Hän sanoo: mikään ei voi erottaa sinua minun rakkaudesta, “ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” Room. 8:39
Mika