“Odotus”
Mietin että ihmiselämän keskeisimpiä asioita on odottaa. Aina jotain mikä on tulossa, jotain on tapahtumassa, kentis jotain missä joutuu toimimaan… muttei vielä.
Vanhan testamentin luvuissa on puhuttu uudesta maasta ja uudesta taivaasta (tämän ja edellisen päivän luvut). Lukiessa tulee mieleen että kauan (vielä) tätä joutuu odottamaan? Mitä sillä aikaa?
Uuden testamentin luvussa opetuslapset ovat päätyneet uuteen tilanteeseen, Jeesuksen kuoleman jälkeiseen aikaan. Tilanteeseen, johon tuskin kukaan opetuslapsista olisi olettanut päätyvän. Odottaessa vuorokaudet, jopa tunnit voivat tuntua ikuisuudelta.
Mutta entä jos odotusaika ei olekaan ajanhukkaa? Entäs jos odottamisella on tarkoitus? Jospa odottaminen antaan meille mahdollisuuden valmistautua, levätä, kohdata muita ihmisiä? Entä jos lopettaisi yritykset lyhentää odotusaikaa? Entäs jos sen sijaan miettisi että mitä Jumala haluaisi minun tekevän tässä odottaessani: oli se sitten bussia, eläkkeelle pääsyä tai Jeesuksen toista tulemista…
Mitä sinä teet odottaessasi?
Tomppa