Koko Psalmin ajan kirjoittaja on kertonut kuinka Herran laki on hänen ilonsa ja jopa seitsemästi päivässä hän ylistää Herraa. Kuitenkin hän lopussa toteaa: ”Herra sitä toivon, että pelastat minut… …olen kuin eksynyt lammas. Etsi minut!” Kukaan meistä ei voi omin teoin pelastua ja kirjoittaja ymmärsi sen. Jumalan sana antaa paljon, mutta se ei yksin pelasta, vaan meistä jokainen tarvitsee armoa.
Tiedämme, että tämänkin luvun tapahtumat vievät kohti Jeesuksen kuoleman tuomiota. Ihmisen viimeisillä sanoilla on aina erityinen painoarvo. Mieheni eno kuoli hiljattain ja se mitä hän sanoi kuolinvuoteellaan teki moneen läheiseen suuren vaikutuksen ja jätti jälkensä. Samalla tavoin tässä olemme Jeesuksen viimeisten hetkien äärellä ja saamme nähdä mikä hänelle oli tärkeintä. Jakeet 9 ja 20-21 ovat kantaneet minua monet kerrat. Tieto, että Jeesus tuolloin rukoili seuraajiensa puolesta, on minulle osoitus hänen rakkaudestaan. Luen jokaisen uskovan, myös itseni kuuluvan tuohon joukkoon ”jotka heidän todistuksensa tähden uskovat minuun”. Jeesus siis rukoili viimeisillä hetkillään minun puolestani! Sen lisäksi hän toivoi, että hänen seuraajansa olisivat yhtä. Voin vain kuvitella kuinka paljon surua keskenään riitelevät kirkkokunnat ja kristityt ovat tuottaneet. Nyt on ollut ihana nähdä kuinka kristittyjen yhteys on vahvistunut. Varsinkin nuoret toimivat iloisesti yli seurakuntarajojen. Olemalla yhtä ja rakastamalla Jeesusta, loistamme Jumalan valoa maailmaan. ”silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua.”
Siunausta ja iloa tähänkin päivään!
Anna