“Kun Jeesus näki heidän uskonsa, hän sanoi halvaantuneelle: »Poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi.»” Mark. 2:5 Jeesuksella on valta antaa synnit anteeksi. Fariseukset paheksuivat häntä, koska eivät uskoneet. Jeesus näki katon läpi tulleiden miehien uskon. Usko oli neljän miehen uskoa Jeesuksen parantavaan voimaan tai Jeesukseen, joka parantaa. He näkivät vaivaa kohdatakseen Jeesuksen, he näkivät vaivaa tuodakseen halvaantuneen Jeesuksen luokse. Jeesus näki heidän uskonsa ja sanoi halvaantuneelle: “Kun Jeesus näki heidän uskonsa, hän sanoi halvaantuneelle: »Poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi.»” Mark. 2:5. Halvaantunut ei parantukaa heti fyysisesti, vaan sai anteeksi syntinsä. Halvaantunut oli varmasti halukas parantumaan, mutta hänen uskostaan ei puhuttu mitään. Myöhemmin Jeesus myös paransi halvaantuneen.
Itselle tämä kohta herättää ajatuksia. Onko usko myös vaivan näkemistä? Näenkö vaivaa kohdatakseni halvaantuneen ja näenkö vaivaa tuodakseni hänet Jeesuksen luokse? Onko se uskoa, että kuvaannollisesti avaan reiän kattoon, jotta halvaantunut näkisi Jeesuksen ja saisi syntinsä anteeksi. Teenkö kaikkeni purkaakseni esteitä ihmisten mielissä, jotta he näkisivät Jeesuksen? Pitäisikö minun nähdä vaivaa enemmän? Mitä esteitä ihmisillä on? Mitä esteitä voisin omalta osalta purkaa, että halvaantunut näkisi Jeesuksen? Tässä hän on Jeesus, mitä Jeesus sanoo: Poikani sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi. Herra anna rohkeutta ja viisautta purkaa esteitä, että ihmiset näkisivät sinut. Anna uskoa tehdä oma osani, jotta ihmiset näkisivät sinut.
Mika