Loppuviikon vieraskynässä on Hanna.
Sukuluettelot ovat kaikessa puisevuudessaan tosi tärkeitä. Niiden avulla Jeesuksen sukulinja tulee todistetuksi. Sama sukupuu, jota tässä luvussa kerrataan, nähdään evankeliumeissa.
Lisäksi myöhemmin Israelin kansa tarvitsi juuri sukuluetteloita identiteettinsä vahvistumiseen, kun pakkosiirtolaisuuden aikana se oli sirpaloitunut ja uhkasi hävitä.
Ensin Jeesus kutsuu vähäisen kalastajan, joka on syntinen tavallinen nuori mies. Hänestä tuleekin Jumalan valtakunnan “ykkösnyrkki”. Sitten Jeesus koskettaa tarttuvaa tautia, spitaalia sairastavaa ja tämä puhdistuu. Saastaisesta, joka ei ollut kelpaava temppeliin juutalaisen lain mukaan tuleekin puhdas ja hän saa mennä Jumalan läsnäolon paikkaan. Kolmantena Jeesus kutsuu vihatun Leevin (eli Matteuksen), joka työskentelee Rooman miehitysvallan hyväksi. Tästä hyljeksitystä tuleekin se, joka saa pitää itse Jumalan poikaa vieraanaan ja saa olla hänen oppilaansa.
Luukaan evankeliumin luku viisi on täynnä Jeesusta, hänen Pyhää henkeään ja luonnettaan. Mielestäni kaikki kiteytyy jakeisiin 31-32. “Jeesus vastasi heille: »Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä, jotta he kääntyisivät.» Jeesus julistaa “ylösalaisin”-valtakuntaa, jossa vihattu onkin kutsuttu, pieni onkin suuri ja heikko vahva.
Hanna