Pyhäkköteltta piti tehdä täsmälleen Jumalan käskyn mukaisesti, jotta hänen kirkkautensa voisi astua sinne. Jumala ilmestyi maanpäällä teltassa, kun tarkkaan määritellyt uhritoimitukset oli suoritettu. Silloinkin vain tehtävään vihityt papit saivat mennä toimittamaan uhria. Muistan kuulleeni opetuksen, että pyhäkkötelttaan menevien pappien jalkaan sidottiin köysi, jotta heidät pystyttiin vetämään pois teltassa, jos he kuolivat Herran edessä uhritoimituksen aikana. Raamatussa ilmoitetaan vain yksi kohta, jossa näin kävi Aaronin pojille. Herran kirkkaus on jotain sellaista, jonka edessä syntinen ihminen kuolee. Kukaan ei voinut mennä telttaan, ei edes Mooses. Heprealaiskirjeessä kuvataan Jumalaa kuluttavana tulena ja hänen ilmestymistään kirkkaudessaan pelottavana. Kuitenkin todetaan, että saamme rohkeasti löhestyä Jumalaa Jeesuksen Kristuksen verellä puhdistettuna. Meidän ei siis tarvitse pelätä, kun uskomme. Vanhatestamentin kuvaus Jumalasta kertoo hänen pyhyydestään, kaiken sen vastakohdasta, mitä ihmisen pahuus on. Jumala on synnin tuomari, mutta myös synnin sovittaja Kristuksessa, joka otti päälleen synnin tuomion. Me voimme sen takia lähestyä aina armahtavaa Jumalaa.
Jumalan rakastaminen on tässä kiteytettynä hyvin yksinkertaiseksi: hänen käskynsä pitämiseen. Yksinkertaista, mutta mitä ne ovat? Johannes kuvaa niiden noudattamisen olevan helppoa vai onko raskaan vastakohta enemmänkin kevyt. Jeesus kehottaa tulemaan hänen luokseen kantamaan iestä, joka on kevyt vai tarkoittaako hän sopivaa. Kuvaako tämä kevyttä ja helppoa elämää, johon häneen uskovia kutsutaan? Jeesus puhuu kyllä toisenlaisesta elämästä, teitä vainotaan, veli nousee veljeään vastaan, teitä vainotaan kaupungista toiseen, maailma vihaa teitä nimeni takia. Hänen käskynsä ovat kuitenkin kevyitä noudattaa toisinkuin fariseusten, jotka sälyttivät ihmisten päälle raskaita kuormia. Fariseusten opetus oli harhaoppia, teoilla pelastumisen oppia, jota he yrittivät tuoda myöhemmin kristilliseen seurakuntaan.
Synti rikkoo ihmisten välisen yhteyden, tuo rakkauden sijaan vihan. Johannes asettaa rakastamisen vastakohdaksi vihan, se vertautuu siihen, miten kohtelet lähimmäistäsi. Jos veli vihaa veljeä hän tekee syntiä ja hänet pitäisi ohjata takaisin rakkauden tielle. Rukoilu toisen puolesta on toisen ohjaamista takaisin tielle. Tässä yhteydessä tulkiten, että rukous toisen puolesta on syntien anteeksijulistamista, joka tuo elämän. Jakeen toinen lause on vaikea, kun siinä kehotetaan olemaan rukoilematta kuolemaan johtavan synnin puolesta. Liittyyköhän tämä siihen ettei julista toiselle anteeksiantoa synneistä, jos toinen ei sitä hyväksy. En tiedä aika vaikea kohta, jota on käytetty väärin, niin kuin muitakin raamatun vaikeita lauseita.
Saamme lähestyä rohkeasti Jumalaa pyyntöjemme kanssa. Hänen tahtonsa mukainen rukous tulee kuulluksi, vielä on lupaus, että saamme, mitä pyydämme häneltä. Tämäkin on vaikea kohta. Kaikkea, mitä olemme pyytäneet emme ole saaneet, mutta olemme varmasti saaneet paljon sellaista, jota emme ole pyytäneet. C. S. Lewis toteaa: If God had granted all the silly prayers I’ve made in my life, where should I be now. Kaikkiin pyyntöihimme ei ole vastattu ja varmasti näin on ollut parasta. Rukouksiin liittyy usko, että Jumala kuulee meitä ja hänen tahtonsa tapahtuu. Minun mielestä olen pyytänyt asioita, jotka pitäisi olla Jumalan tahto, kuten läheisten uskoontuleminen, mutta niin ei ole tapahtunut. Paljon on asioita, joihin en ole saanut vastausta, mutta uskon Jumalan kuulevan. Edelleenkään en voi muuta kuin rukoilla: tapahtukoon sinun tahtosi.
Mika