Tämän päivän psalmi kysyy “Herra, kuinka kauan? Oletko unohtanut minut iäksi?”
Joskus tulee kiusaus ajatella, ettei Jumalalla olisikaan homma hallussa, että hän antaisi pahan rellestää välinpitämättömyyttään tai huolimattomuuttaan. Saatamme alkaa pelätä, että hänellä, kuten usein meillä ihmisillä, on paljon suuria lupauksia ja suunnitelmia, mutta emme voi laskea niiden varaan. Kesällä olemme lukeneet, kuinka Israelilaiset jo ensimmäisinä viikkoina erämaassa menettivät uskonsa Jumalan suunnitelmaan. He olivat nähneet Jumalan voiman ja kuulleet hänen lupauksensa, mutta eivät silti luottaneet häneen. Kun Jeesus ei palannut ensimmäisten vuosikymmenien aikana, jotkut alkoivat epäillä, mahtoiko hän olla tulossa lainkaan (2. Piet.3:4).
Jumala tietää, että keskeneräisyyden ja odottamisen sietäminen on meille vaikeaa, paikoin jopa tuskaista. Hän antaa Johanneksen nähdä “uuden ja mahtavan enkelin (jonka kuvauksessa on syystä tai toisesta paljon viittauksia Jeesukseen). Enkeli vannoo Kaikkivaltiaan kautta “aika on lopussa”. Näin varmoja saamme olla Jumalan sanasta ja suunnitelmasta! Niiden päälle voimme rakentaa koko elämämme.
Herra, minä luotan sinun armoosi, saan iloita sinun avustasi. Minä laulan kiitosta Herralle, hän pitää minusta huolen.
Kiitos, että sinun suunnitelmasi toteutuu täydellisesti, ajallaan ja vääjäämättömästi. Saamme luottaa sanaasi koko painollamme.
Ada