Ehdottomia kieltoja. Epäjumalien palvelu oli ehdottoman kiellettyä, samoin veren syöminen. Lihasta oli laskettava veri oikein, jotta sitä sai syödä. Tämä vereen liittyvä rajoitus näkyy tänä päivänäkin. Moni kristitty tekee päätöksen olla syömättä veriruokia. Ottamatta kantaa suuntaan tai toiseen mikä on oikein sanottakoon, että on hienoa, että ne, jotka kokevat näin, seuraavat omatuntoaan.
Voimatekoja. Nämä tapahtuvat hämmentävät länsimaista ihmistä, joka lukee näistä (varsinkin jos lukee ensimmäistä kertaa). Eikö Jeesuksen pitänyt olla ”rakkauden lähettiläs”? Tässä kerrotaan pariskunnasta, joka kuolee välittömästi kristinuskon Jumalan toimesta, sekä kauhuissaan olevista seurakuntalaisista ja ihmisistä, jotka eivät uskaltaneet liittyä kristittyjen seuraan.
Koen, että haaste ei nouse Raamatusta, vaan sen tulkinnasta. Länsimaissa on levinnyt käsitys Jumalasta, joka rakastaa ihmistä yli kaiken. Raamatussa kuitenkin puhutaan oikeudenmukaisesta Jumalasta, joka rakastaa ihmistä, mutta jolle vanhurskaus/ oikeudenmukaisuus/ oikeuden toteutuminen on kuitenkin tärkeämpää. Hän uhrasi poikansa / itsensä, jotta rikoksemme häntä kohtaan saatiin sovitettua. Evankeliumin leviäminen oli alkuseurakunnan varassa. Oli tärkeää, että he yhteisönä elivät Jumalan yhteydessä. Petos on vakava asia. Ananias ja Safira eivät olleet tehneet mitään väärää myydessään ja pitäessään osan tuotosta itsellään. Ainoa rike oli valehteleminen asiasta. Monesti omassa elämässäkin syntiä tehdessä asia olisi korjattavissa, kun tunnustaisi ja pyytäisi anteeksi. Suuremmaksi rikkeeksi tuleekin salailu ja asian peittely. Herra anna meille rohkeutta olla aitoja!
Luvun pääpaino on onneksi kuoleman sijaan ihmeteoissa. Oli parantumisia, kristittyjen määrä kasvoi, Jumalan enkeli vapautti apostolit vankeudesta ja he julistivat rohkeasti ja iloitsivat kärsimyksistä. Näissäkin tapahtumissa näkyy Jumalan voima ja apostolien tinkimättömyys. Herra anna meillekin rohkeutta seurata sinua täysillä!
Anna